Olen katsellut Nelosen suosittua Vain elämää-sarjaa, kuten niin monet muutkin suomalaiset. Eihän tuota pidä niin vakvasti ottaa ja omalla genrellään loistavat ammattilaiset tekevät toistensa biiseistä uudenuutukaisia variaatiotia, mikä on vallan piristävää. Väliin sitten joitain sirkushuveja ja se on siinä. Tavallaan helpolla tehtyä formaattia, mutta ennen kuin ne biisit ovat tuon kuuloisessa paketissa, niin onhan siellä tehty hirveästi työtä. Ohjelman kapellimestari kertoi haastattelussa, että tämän kauden kuvioissa on eka kertaa sellainen tilanne, että artisti on tullut ohjelmaan valmiit sovitukset mukanaan eli sekä hän itse että muut bändin soittajat ovat päässet valmiille pöydälle. Tämä laulajahan on Anssi Kela, joka on jo tottunut omien biisiensä tuottamiseen ja näin ollen tietää aika tarkkaan, miten haluaa esittää biisit. Muuten tuo tämän kauden ohjelma on ollut pettymys minulle. Antti Tuisku, Pave Maijanen ja Anssi ovat olleet huikean hyviä ja originellejä, kun taas Virve Rosti on ihan vaan menneisyyden vanki - ihan ookoo, mutta ei säväytä. Minun korvissani ja ajatuksissani Sanni ja Maija Vilkkumaa ovat olleet aivan turhia ja hillittömiä pettymyksiä. Sitten vielä se puhelaulaja ~ en sano mitään.

Ensimmäistä Vain elämäätä en seurannut ollenkaan, mutta muut kaudet on tullut vahdatuksi. Ehdottomasti parhaat tekijät ovat olleet (siis toki vain minun mielestä) Paula Vesala, Pauli Hanhiniemi, Juha Tapio ja nyt näyttää sitten Anssi Kela nousevan näiden rinnalle. Toivottavasti tätä ohjelmasrjaa ei sitten enää tehdä. Eihän sitä tietenkään ole pakko katsoa, mutta se toisaalta on pahanlaisen koukuttavaa. Ihan niin kuin kahvi. Ei sitä ole pakko juoda, mutta on kuitenkin.

***********

Eilen on taas Suomen yli puhaltanut melkoinen myrsky. Täällä Etelä-Suomessa ei ilmeisesti myrskynnyt, mutta yöllä, kun tulimme keikalta, oli meno kyllä melkoista puhallusta. Autossa tuntui ihan reipas tuulen puhina, mutta näyttääpä tuo hilliintyneen näin aamuksi. Aurinko paistaa kauniisti eivätkä kuolleet puiden lehdet hurjastele pitkin maita ja mantuja niin kuin yöllä. Pohjoisemmassa, kuten Jyväskylän ympäristössä, on myrsky aiheuttanut ihan merkittäviä tuhoja ~ puita on kaatuillut, kattoja irronnut, sähköjä poikki laajalti. Kotikunnassani Keski-Suomessa, Kivijärvellä oli eilen sähköt poikki ainakin kuusi tuntia eli nuo metsävaltaiset syrjäseutualueet, missä sähkö kulkee ilmajohdoissa, ovat edelleen suuressa vaarassa, kun tuuli yltyy mysrkyn puolelle. Nyt siellä kuulemma paistaa kauniisti ja tuuli on vallan leppoisaa.

***********

Käytiin eilen illalla Thromos-keikalla. Pienoisista äänentoisto-ongelmista huolimatta onnistuimme tekemään mielestäni onnistuneen keikan. Tilankäytöllisistä syistä johtuen emme pystyneet tekemään soundcheckiä ollenkaan ja se on aina tietenkin melkoinen ylläri, mitä sieltä tulee. Joka tapauksessa keikka oli kaiketikin ihan hyvä.  Minulle tuli yhdessä kohdassa niin täysi bläkäri laulun sanojen kanssa, että en kerrassaan löytänyt muutamaa hassua sanaa, mutta näitähän aina silloin tällöin tulee (ja menee). Keikka liittyi muuten kansainvälisen opettajapäivän teemaan (5.10.) ja samalla juhlimme Vihdin Opettajien yhdistyksen muuntautumista vanhanmallisesta uuteen.

*********

Päivät ovat selkeästi lyhentyneet ja vauhti pimeitä aikoja kohden on jo melkoinen. Toisaalta reippaan kahden kuukauden päästä on joulu ja silloinhan päivä on melkoisen minimaalinen ~ juuri ja juuri päivänvalo hiippaa muutamaksi tunniksi esiin näissä korkeuksissa. Onhan toki täällä Etelä-Suomessa auringonnousun ja -laskun väli melkein kuusi tuntia, mutta jos on pilvistä ja kun se auringon kaari on sangen matala, niin on se keskipäiväkin melkoisen joutavan hämärää.