Tässä on vielä reipas kuukausi ennen kuin päivät taas hiljalleen alkavat pidetä. Tällä hetkellä päivät lyhenevät kiivasta tahtia ja niinpä esimerkiksi ensi maanantaina täällä Vihdin korkeudella päivä on 31 minuuttia lyhyempi kuin tänään. Minä en kykene nukkumaan niin pitkään, että heräisin vasta valoisan aikaan, kun se valo tosiaankin killittelee vasta siinä kahdeksan kieppeillä. Yleensä siihen aikaan olen jo ollut vähintään 1½ tuntia hereillä.

Pariisin tapahtumia voimme kuvata tosi pimeän pahuuden ilmentymänä, mutta tämä meikäläisten pimeys ei ole mitenkään paha asia. Lapsena tuota pimeää jopa hieman pelkäsi, mutta kun opin olemaan uskomatta mörköihin, tuli siihen pimeyden pelkäämiseen joku sellainen tolkku. Valitettavasti kaikenlaiset stalkkerit kyllä väijyvät pimeässä - onhan niitä, mutta aika harvassa loppujen lopuksi. Toki on sellaisia paikkoja, joihin ihmisiä kehotetaan olemaan menemättä pimeän aikana ja ehkä näitä varoituksia on syytä ottaa tosissaan.

Aurinko nousi tänään täällä meidän korkeudella klo 8.28 ja laski 15.46. Hämäräähän on vajaa tunti sekä ennen nousua että laskun jälkeen, mutta kun on näin paksut pilvet kuin meilläkin on tänään ollut, niin eipä tuo päivä pahemmin ole paistellut. Olen jo aiemminkin varmaan sanaillut, että en kärsi mistään kaamosmasennuksesta tai en ainakaan vielä ole elämäni aikana sellaiseen törmännyt. Pimeän aikana on ihan mukava lukea, kuunnella musaa, katsoa telkkaria ja elokuvia. Meillä on katuvalot, joten voimme myös kävellä hyvin valaistuilla kyläpoluilla ja näkee tuossa vähän syrjemmässäkin kulkea, jos ei ihan umpimetsään eksyile.

Minua kuitenkin huolettaa tässä pimeähommassa yksi asia. Hyvin monet ihmiset eivät pidä heijastimia kulkiessaan tuolla teillä ja niinpä yllättäviä tapahtumia pääsee sattumaan. Vallankin nuoret, mutta myös monet vanhemmat luulevat autoilijoiden näkevän heidät katuvaloissa hyvissä ajoin, vaikka he kulkevat ilman mitään heijastuksia mukanaan. Mainitsemillani ihmisryhmillä on huono tapa mennä suojatielle välittämättä ihmeemmin liikenteen kulusta, Luotetaan liikaa siihen, että varmasti ne autot pysähtyvät. Kyllä minä annan tietä suojatielle pyrkijälle, jos vaan näen hänet, mutta jos sataa, niin asfaltti imee auton valot ja katuvalot häikäisevät ja ihan välttämättä niitä kävelijöitä ja pyöräilijöitä ei aina näe. Hyvin paljon meillä täällä pikkukylällä mennään kadun yli sieltä, mistä sattuu ehtimään välittämättä tippaakaan suojateistä. Noissa paikoissa se vaara piilee, kuten jokainen autoilija varmaan on huomannut.

Niinpä, pimeää on todella. Tässä eilen illalla katuvalojen sammuttamisen (23 ja risat) jälkeen otettu kuva meidän takapihalla. Vasemmalla näkyy (sijaitsee) naapuritalo, suoraan edessä vanha leikkikenttä...

pime%C3%A4.jpg