Heti on todettava, että en suurestikaan pidä Sibeliuksesta ~ en ainakaan koko tuotannosta. Arvostan herraa suuresti. Hän on jo eläessään saanut kansainvälisen arvostuksen ja kuoleman jälkeen säveltäjämestarin asema on ehkä globaalisti jopa vankentunut. 

Tänään on kulunut 150 vuotta herran syntymästä. Syyskuussa tuli kuluneeksi 58 vuotta hänen kuolemastaan eli pikainen lasku kertoo, että minä olin reipas viisikuukautinen pojan pötkylä, kun Sibelius kuoli. Minulla ei ole mitään mielikuvaa Sibeliuksesta lapsuuteni ajoilta. Meillä ei ollut levysoitinta ja radiosta kyllä kuunneltiin pääasiassa niin sanottua metelimusiikkia eli kevyttä meininkiä. Yhtälailla en oppikouluikäisenä eli teiniaikoinani osannut sanoa Sibeliuksen musiikista muita faktoja kuin varmaan Finlandia-hymnin, Soi kunniaksi Luojan ja joululaulut.

OKL:ssä (opettajankoulutuslaitos) erikoistuin musiikkiin ja siellä käytiin Sibbeä jossain määrin läpi. Karelia-sarja, Finlandia ja joku muu orkesteriteos tulivat tutuiksi, mutta edelleenkään en syttynyt siihen. Opiskeluaikanani innostuin kyllä taidemusiikista, mutta pääasiassa Bachista. Ihan varmasti muistan ensimmäisen kerran soittaneeni Sibeliuksen pianomusiikkia nimenomaan musiikin erikoistumiskurssin pianotunneilla, kun Tapani Kaipainen iski käteeni a-molli etuden. Se on sitten edelleen ainoa herra säveltäjän oikea sävelteos, jonka osaan soittaa.

Vuosien varrella olen kuunnellut sekä viulukonserttoa että sinfonioita ja on vaan pakko tunnustaa, että ei ole minun musiikkia. Liian raskasta synkkine paksuine sävyineen.

On kuitenkin helppo nimetä kolme todella hienoa Sibeliuksen teosta. Joululaulut En etsi valtaa loistoa ja On hanget korkeat nietokset sekä tietenkin virsi Soi kunniaksi Luojan  ovat aina yhtä sykähdyttäviä ja monet niistä tehdyt sovitukset ovat suorastaan herkullisia teoksia.

Tänään meillä koululla oli Sibelius-juhla. Olin kutsunut seurakuntamme emeritus-lukkarin, Martti Kilpeläisen, soittamaan ja kertomaan joitakin asioita Sibeliukseen liittyen ja Masan tuntien voin sanoa, että osui ja upposi. Samassa tilaisuudessa soitin yhdessä koulumme Liisa-opettajan kanssa Sibeliuksen Romanssin. Liisa on loistava viulisti ja niinpä saimme kuulla sykähdyttävää soitantaa.

Olin viime viikonloppuna soittamassa eräässä tilaisuudessa ja totta kai siellä piti soittaa joulun kunniaksi En etsi valtaa loistoa. Hienoa ja harrasta.

sibbe.jpg