Joululoma on sujunut pääasiassa kotona ja hieman kyläillessä. Koska varsinkin joulupyhiä edeltäneet ja vielä niiden jälkeiset päivät olivat ilmastollisesti aivan kamalat, niin ihan hirveästi ei tullut liikutuksikaan, vaikka toki ulkona pyrähdeltiinkiin muutamaan otteeseen.

Kun nuo kelit nyt sitten olivat niin typerät kuin ne nyt sattuivat olemaan, niin kirjat ja elokuvat oli valjastettava käyttöön. Minun tapauksessa elokuvat tuppaavat yleensä jäämään vähemmistöön, mutta ehkä tämä joulun aika teki poikkeuksen - ainakin jossain määrin. 

Ehdin lukea neljä kirjaa ja viides on jo hyvässä vauhdissa. Olen syksyn mittaan lukenut Lee Childin jännäreitä - opuksia, joissa entinen Yhdysvaltain armeijan sotilaspoliisi Jack Reacher kiertelee Amerikan mannerta ja joutuu joka paikassa jonkinlaiseen kalabaliikkiin. Kirjat ovat tavattoman lennokkaita ja hyvin kirjoitettuja ja juonellisestikin ihan ovelia. Hieman se toki häiritsee, että Reacher selviää kaikesta ja toimii niin omavaltaisesti kuin ylipäätään vaan voi, mutta tämä pääosan hahmo nyt sitten vaan on sellainen. Kolme Childia ehdin lukaista ja vielä tässä varmaan joku menisi, jos minulla olisi yhtään Reacheria kotona, vaan kun ei ole. Lainasin kirjastosta Reacher-elokuvan, jossa on pääosassa Jackina Tom Cruise. Child kuvaa Reacherin noin 195 senttiä pitkäksi reippaasti yli 100-kiloiseksi lihaskimpuksi, joten varmasti leffan pääosaan oli hyvä palkata Tom Cruise ~ mitat kohdallaan. Totuuden nimessä heikko elokuva. Neljäs lomalla lukemani kirja löytyi joulupukin korista. Siellä oli HIFK:n historiasta kertova opus ja pääosassa oli toki jääkiekko, vaikka seura on kyllä monialainen urheiluyhdistys. Ihan hyvä kirja ja tietenkin minulle sopiva "....en gång IFK, alltid IFK...."

Erinomainen kulttuuripaukku tuli sitten nyt hyvin ajankohtaisesta elokuvasta eli Star Wars VII:stä ~ The Force awakens. Koska en oikein muistanut tarinan sisältöä ja henkilökehitystä, kävin ostamassa kaikki kuusi ensimmäistä leffaa ja katsoin ne sitten yksi leffa/päivä-vauhdilla. Selvittyäni siitä maratonista, lampsin leffateatteriin ja nautiskelin siitä uusimmasta rainasta, mikä oli ihan luotettava sarjassaan ja hyvin tehty. Olihan se hyvin paljolti samanalainen kehittelyltään kuin kaikki aikaisemmat Tähtien sota-jutut, mutta olihan sitä tekniikkaa ja touhua mahtava katsella. Tänään kävimme sitten katsomassa uutta kotimaista eli Nuotin vierestä-leffan. Ei mikään superleffa, mutta hauska komedia ja kyllä sitä ehdottomasti voi suositella.

Loman viides kirja on nyt minulla meneillään eikä ihan mikään pieni taskukirja olekaan. Kyseinen eepos on nimittäin Victro Hugin kuuluisa Kurjat. Siitä enemmän, kun saan se luetuksi.