Viikko kului vielä pakkasen ahdistellessa, mutta niinpä se vaan perjantaina alkoi hiljalleen antaa periksi ja lauantaiaamuun mennessä oli lämpötila jo lähellä nollaa - meillä taisi olla -3 asteen tienoilla puolen päivän aikaan, kun lähdettiin Helsinkiin matkailumessuille. Hieno ilma - ei tuullut, ei satanut ja nyt tammikuun loppupuolella alkavat nuo päivät olla aika lailla valoisia puolenpäivän aikaan eli oli jopa kirkasta.

******

Menimme messuille, koska Irmeli ja hänen siskonsa ovat lähdössä reissuun joskus tässä tulevan kevään aikana, todennäköisesti huhtikuussa eli onhan tässä jo alettava tekemään päätöksiä, koska huhtikuuhun on hädin tuskin kaksi kuukautta. Kohde on hyvin todennäköisesti joku Keski-Euroopan kaupunki, mutta eivät he nyt ole sulkeneet mitään muitakaan merkittäviä kohteita pois. 

Minä sitten lähdin myös katselemaan tätä messua, mutta ihan hukkaan se minun kohdalla meni. Tai ei oikeastaan. Kävin katselemassa asuntoautoja ja tulin siihen tulokseen, että ei ikipäivänä. Ei minulla edes olisi varaa moisen ostamiseen, mutta saisihan sellaisia vuokralle ~ niitä liikkeitä on paljon. Jotenkin kuitenkin ajatus alkoi ahdistaa, mutta toisaalta vannomatta paras. Sanoinhan minä noin kymmenen vuotta sitten, että ei ikinä suurkaupunkiin (lukuunottamatta New Yorkia, joka oli silloin olemassa oleva haave ja nyt jo sitten lopullisesti minun osalta haudattu), mutta niin vaan olen käynyt kuusi kertaa Pariisissa ja kahdesta Lontoossa viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden aikana, että se siitä.

Muuten matkailumessut olivat hyvin laimeat. En nähnyt mitään sykähdyttävää, enkä todellakaan saanut yhdestäkään kopista mitään merkittävää ideaa ja niinpä totean, että pitäydyn Kreikassa.

matkis.jpg

********

Matkailumessuilla tuli nälkä ja olo oli sellainen, että pitäisi saada äkkiä sapuskaa. Messuhallin kaikki ravintolat olivat täynnä kuin kuuluisan Turusen pyssy ja niinpä päätimme suunnistaa kaupungille syömään. Kohteeksi nappasimme Kalliosta (tai siitä ihan vierestä) Läntiseltä Brahenkadulta tuon vanhan kulttiravintolan eli Zorbaksen. Ihan varmuuden välttämisen poistamisen ehkäisemiseksi soitin sinne ennen kuin lähdimme ajamaan ja siellähän oli riittävästi tilaa kolmelle edellyttäen, että söisimme alle kahdessa tunnissa. Sen lupasin ja niin menimme syömään kreikkalaista. Irmeli söi lammasta, Penni kalaa ja minä otin moussakan. Hillittömän hyvää eikä edes pahan kallista. Ihan hiljan Hesarissa kehuttiin Zorbasta suurin sanoin eikä ihmekään. Perinteinen kreikkalainen liha ja kala tehdään siellä todella hyvin.

zorba.jpg

********

Ilta sujuikin kotona pääasiassa syöden, saunoen ja telkkaria katsoen. Irmeli teki vielä aivan käsittämättömän herkulliset lampaanmaksapaistokset ja ison salaatin. Pakkanen, ja vallankaan se lauhtuminen, ei aiheuttanut meillä onneksi putkien jäätymistä. Siitä hommasta varoitettiin etukäteen hyvin painavin sanoin kaikissa medioissa, sillä sehän on vanha totuus, että raju lauhtuminen kerää jäätä putkistojen herkkiin paikkoihin. Meillä oli lauantaita vasten yönä keittiön hana hiljaa tiputtelemassa ja lisäksi laitoin pienen vastuksen vesimittarin alle varmistamaan, ettei jäätymistä tapahdu. Hyvin hoitui. Tuossa kuvassa luen iPadista jotain. Sain joululahjaksi tuon telineen, joka on vanerista tehty ja erittäin kätevä. Se pysyy pöydällä, sylissä, istumassa, sängyssä jne. Tosi näppärä.

mietti.jpg