Niin se viikko taas meni ja nyt voi sanoa, että menipä kuukausikin. Tammikuu on historiaa huomisaamuna ja tässä kohtaa voi jo sanoa, että hiihtoloma on lähempänä kuin taakse jäänyt joululoma. Hiihtolomasuunnitelmia minulla ei ole. Jos on hiihtokelejä, minä menen kaiketi suksimaan - jos ei ole, niin sitten minä vaan kävelen. Tässä toki on nyt taas pidettävä pieni kortti takataskussa. Loukkasin nimittäin selkäni kannellessani hiekkasäkkejä keskiviikkona ja tämän harmituksen ensimmäiseksi saaliiksi tuli perinteinen OAJ-risteily, jolta minun oli pakko jäädä pois - en kerrassaan viitsinyt lähteä kämpsimään laivalle, kun selkä on mitä on. Nyt on lepäiltävä pari päivää ja jos ei mitään selkeää helpotusta tule, niin on käännyttävä lääkärin puoleen.

Koulusta minun ei toki tarvinnut olla pois, vaikka hieman oli harkintaa perjantaiaamuna. Kyllä se siitä oikeni ja sain pidetyksi liikkatunnitkin, vaikka olihan se aika pienimuotoista toimintaa. Viikolla tuli käydyksi moneen otteeseen koulutuksessa ja olen minä vissiin vähän viisaampi kuin viikko sitten.

************

Perjantaina alkoi sitten viimeinenkin paluumatka normaaliin arkeen. Kreikan tunnit jatkuivat joulutauon jälkeen. Nyt kevätkaudella kokoonnumme joka toinen viikko ja meidän piti aloittaa 15. päivä, mutta se peruuntui ja niinpä eka kerta oli perjantaina. Siinä sitten keskustelimme joululomasta ja töiden (tosin minä olen ryhmän ainoa työelämässä oleva, yksi on vuorotteluvapaalla) alkamisesta. Kuinka ollakaan, sain selvitetyksi asiat ihan kunnollisella kreikan kielellä ihan joululahjoista viimeviikkoiseen Zorbas-ravintolassa käyntiin saakka. Kuuntelimme tarinaa MikisTheodorakiksen lapsuudesta, jota en ensi kuulemalta tajunnut käytännössä ollenkaan. Kolmannella kerralla se kuitenkin selvisi. Vaikea kuuntelu.

ellinika.jpg

**********

Joulu on lopullisesti ohi. Irmeli otti pihalta ne tähtilamput, mitkä lie ledit pois ja talomme on nyt vallankin katulamppujen sammuttua niin pimeä, että on kuin jossain keskellä korpea olisi. Huh huh! No tässä mennään koko ajan kohti valoisaa. Viimeksi päivittelin auringon nousua ja laskua kolme viikkoa sitten 11.1., jolloin meillä sone nousi 9.20 ja laski 15.41. Tänään on sitten ihan eri luvut mittarissa eli nousi 8.43 ja laskee 16.30 eli 1h 26min on tullut lisää kolmessa viikossa ja nyt tulevalla viikolla etenemisvauhti on viittä-kuutta minuuttia ja niinpä viikon päästä päivä on reippaasti yli puoli tuntia pitempi.

Ledivalot siirtyivät Ikea-kassiin ja sieltä ne kai taas marraskuussa adventin napsahtaessa otetaan pois.

jouluvalot.jpg

***********

Kun tulin perjantaiaamuna luokkaani, minua odotti siellä tervehdys taululla. Kuudennen luokan tytöt ~ en tosin yhtään tiedä, ketkä, olivat käyneet jättämässä minulle terveiset - iloisen hauska ja ihan näköinen!

sakke.jpg

**********

Nyt sitten alkaa kesän odotus. Laitan joka sunnuntai kuvan vallitsevasta tilanteesta takapihallamme. Todennäköisesti kaksi seuraavaa kuukautta ovat aika samankaltaisia. Koska vielä on talvi eli päivät ovat lyhyitä, ei luonnossa tapahdu kovin suuria ihmeellisiä asioita. Lumet saattavat sulaa, mutta kyllä tuo piha uskoakseni näyttää huhtikuuhun asti hyvin tuollaisesta. Seuranta on nyt kuitenkin alkanut ja päättyy viimeistään 5. kesäkuuta.

talvi.jpg