Talvi on jo tavallaan taittunut. Ollaanhan jo reippaasti yli kuusi viikkoa talvipäivänseisauksesta. Joku jaksottelu nimittäin pitää noin kuutta viikkoa ennen seisauspäivää ja saman verran sen jälkeen sellaisena ajanjaksona, jota voi kutsua sydäntalveksi tai valaistusta ajatellen kaamokseksi. Jonkinlaista valoa tuolla ulkona näkee ilman katuvalojakin jo aamuseitsemästä iltakuuteen ja kuten jo usein on tullut todetuksi, tulee joka päivä viisi-kuusi  minuuttia auringon noususta sen laskuun, mikä taas käytännössä pidentää hämärän aikaa.

Tähän kevään orastavaan tulemiseen on siis tavallaan jo orientoitunut, vaikka kai meistä jokainen aikaihminen tietää, että lunta voi tulla vielä reippaastikin jopa huhtikuussa. Kun tänä talvena on joutunut tyytymän aika vähäiseen lumen tuloon, niin sitten tuo viimeöinen reipas paksu räntämyräkkä toi melkoisesti lisää uutta valkoista.

Lumen tulo tarkoitti sitten lumitöitä. Onneksi meiltä löytyi kolme innokasta. Minä kävin ensiksi lapiomassa käytävän autotallilta pääovelle ja silottelin tuon maanteitä putsanneen traktorin tekemän vallin. Irmeli ja Keerttu hoitivat loput ~ pääasiassa Kerttu, koska Irmeli teki ukkelin.

kerttu.jpg

lumikko.jpg