Eilen pääsin innostumaan sormi pystyssä kukkahattutätinä (setänä) siitä, kuinka autoilijoiden on helppo välttää rikesakkoja. Täytyy tässä edelleen jatkaa tätä äkäilyä autoilun vaaratilanteista, koska tänään sattui taas yksi sellainen asia, joka oikeasti on vaarallinen.

Minulle opetettiin jo neljäkymmentä vuotta sitten autokoulussa, että risteyksiin tullessa on erikoisen hyvin huomioitava vastaantuleva liikenne, mutta vielä tarkempi täytyy olla takana tulevien suhteen. Kun ajaja on kääntymässä isommalta tieltä risteykseen tai sivutielle, ihan sama oikealle tai vasemmalle, niin hänen on pakko hidastaa. Se minun autokoulunope selitti jatkuvasti sitä kääntymislähestymisen järjestystä. Onhan se nyt itsestään selvää, että ennen kuin edes hiljentää yhtään, niin vilkku päälle, että takana tuleva osaa varautua. Kun kääntymisaikomus on näytetty, osaa takana oleva varautua siihen, että se kääntyjä jarruttaa ja pystyy sitten itse hiljentämään eikä vaaraa peräänajosta ole.

Tänä aamuna olin tulossa Nummelasta kohti kirkonkylää. Edessäni ajoi suurehko henkilöauto hieman nopeusrajoitusta hitaampaa vauhtia (ehkä noin 75 km/h), joten sain hänet kiinni vähän ennen kirkonkylän liittymää. Jätin jonkin verran väliä, kun aina pyrin sitä turvaväliä pitämään, mikä taas tarkoitti sitä, että takanani ollut BMW, jota peilistä katsoen ajoi nuori poikanen, ajoi melkein kiinni minuun. Yhtäkkiä tämä edessäni ajanut henkilö iski liinat kiinni. Ei nyt sentään lukkojarrutusta, mutta ihan kunnon hidastus. Se taas tarkoitti sitä, että minun oli pakko jarruttaa aika ripeästi, jolloin takanani tullut bemaripoika joutui jo melko lujille ja jos hänellä oli nastat alla, niin voin sanoa, että takuulla OLI NASTAT. Sen verran hilpeästi nuori mies joutui polkemaan leluaan.

Jarrutettuaan ja hidastettuaan tämä edessäni ajanut autoilija laittoi vilkun vasemmalle. Eikö, helkkari vieköön, hänen päässään liikkunut ajatusta, että ENSIN VILKKU, SITTEN HIDASTUS!!!!!!!! Tokkopa hän edes huomasi, että takana elettiin hetkisen verran pienen paniikin alla.

Ajoin hänen perässään kirkolle ja kun hän sitten taas toikkeroi vilkun ja jarrujen kanssa, kääntyi hän lopulta S-Marketin pihaan. Kerkesin nähdä ajajan ~ minun ikäinen tai varmaan vanhempi nainen. Ihan olisi nyt koulutusta vailla hän. Hetken välähti mielessäni, että menen sanomaan, mutta koska lääkärireissuni venyi aika pitkälle, niin en olisi ehtinyt mennä tekemään kansanvalistusta myöhästymättä koulusta.

Muistan 90-luvulta, kun Hesarissa kirjoitettiin, että kaikkein vaarallisimpia autoilla liikkujia ovat permanenttipirkot ja hattupääherrat. He tekevät jatkuvasti näitä virheitä, kun hoksottimet ovat mitä ovat. Vilkku ja jarrutus väärässä järjestyksessä, ajetaan alinopeutta, ajetaan keskellä tietä, ei yksinkertaisesti ehditä seurata muuta liikennettä, mitä täällä Etelä-Suomen teillä on ihan riittämiin. Vanhoilla ihmisillä saattaa olla jo melkoisesti lääkitystä veressä, mikä heikentää tarkkaavaisuutta. 

Edelleen toivon, että ymmärtäisin luovuttaa ajokorttini pois, ennen kuin minusta kirjoitetaan näissä blogeissa.