Jo kymmenen vuotta sitten markkinoitiin sitä, että puhelimiin kannattaa laittaa lähiomaisten puhelinnumeroiden eteen koodi ICE. Kyse ei ole jäästä, vaan lyhenne sanoista in case of emergency. Suomeksi siis "hätätapauksen sattuessa". Kun joku henkilö joutuu onnettomuuteen tai vaikka saa sairaskohtauksen, on ensihoitajien tai poliisin tai jonkun hyvä ilmoittaa lähiomaisille. Vaikka lompakosta löytyisi apua tarvitsevan nimi, eivät lähiomaiset välttämättä löydy sillä tiedolla. Satunnainen apuunrientäjä ei useinkaan saa mitään yhteyttä kehenkään, jos lähiomaisten puhelinnumerot ovat salaisia, jolloin mikään palvelin ei anna numeroa. Viranomaiset kyllä saavat kaikki numerot, mutta kuluu siinäkin hetken aikaa. 

Jos satunnainen auttaja saapuu  tajuttoman luokse, mutta ei näe esim. ruhjeita tai verenvuotoa, huulet eivät sinerrä eikä siis ulkoisesti näy mitään erikoista, niin aina on mahdollista, että tajuton on saanut epilepsiakohtauksen tai diabetes-shokissa. Jos autettavan puhelimessa on ICE-numeroita ja jos auttaja on tajunnut etsiä tajuttoman puhelimen ja vielä onnistuu löytämään sen, niin on tietenkin kätevää kokeilla etsiä se ICE-numero. OK.... kymmenen vuotta sitten se oli helppoa, koska harvat ihmiset lukitsivat puhelimensa. Nykyään käytännössä kaikilla on älypuhelin ja valveutunut käyttäjä toki laittaa siihen koodin, mikä taas tarkoittaa sitä, että satunnainen puhelimen löytänyt soittaja ei voi sillä soittaa kuin hätänumeroon. Hyvä niinkin, mutta miten sitten saa ICE-yhteyden, kun ei tietenkään saa onnettomuuteen vaipuneen yhteystietoja auki.

Olen itse ratkaissut tämän jutun laittamalla puhelimeni taustakuvaksi kolme ICE-numeroa. Kun iPhoneeni laitetaan virta päälle lukituksen poistamiseksi, siihen ilmestyy taustakuva, jossa on Irmelin koti- ja työnumero ja kolmantena vanhimman tyttäreni numero. Puhelintani ei siis tarvitse avata käyttöön - riittää kun vilkaisee kansikuvaa.

Tämä keino voi esim. olla hyvä silloin, kun tajuttomana makaavalla on epilepsia. Silloinhan auttajan ei tarvitse tehdä muuta kuin hälyttää ambulanssi ja vahtia, että henki kulkee. Kylkiasento ja hengitystiet vapaaksi. Jos potilaalla on diabetes ja hänen verensokerinsa on liian alhainen, niin silloin on tajuttomuus hyvinkin mahdollista. Tässä tapauksessa satunnainen ohikulkija ei juurikaan voi muuta kuin odottaa ambulanssia, mutta potilaan kannalta on erittäin hyvä, jos ammattilaisten saapuessa paikalle, voi auttaja jo valistaa ensihoitajia, jotka nopeasti pääsevät mittaamaan verensokeria ja aloittamaan ensiaputoimet. Jos autettavalla on sydänvika, saattaa nopea apu löytyä taskusta, kun puhelimella kiinni saatu ICE-ihminen osaa kertoa, että autettavalla on rintataskussa nitrot ja hän voi siinä kohtaa neuvoa auttajaa, mitä tehdä. Satunnainen paikalle saapuva voi todellakin pelastaa ihmishengen, jos hän vain tietää, mitä tehdä. Silloin tämä ICE-numero on hyvä löytyä nopeasti. 

Niinpä näppäämällä puhelimeni avaamista vaille valmiiksi, saa tällaisen näyn ja siinä on sitten numerot ja nimet kokonaisuudessaan. Tästä pyyhin niitä pois, koska minulla ei juuri nyt ole mitään hätää. Ei ole diabetestä, epilepsiaa eikä sydänvikaakaan, mutta kuka sitä koskaan tietää, milloin jotain sattuu.

ice.jpg