Ollaan päästy komeasti maaliskuuhun eli on kevät. Auringon nousun ja laskun välsissä on meidön korkeudella jo lähes 11 tuntia ja kyllähän sen huomaa.

Viime sunnuntaina treenasimme Thromos-lauluja suurella innolla tai ainakin treenasimme. No, itse asiassa treeni kesti huomattavasti normaalia pidempään ja saimme hankalimpia laulujamme parempaan formuun eli piakkoin edessä oleva esiintyminen alkaa olla paketissa. Hieman tätä valmistautumista on haitannut melkoinen sairasteluaalto, jonka takia jouduimme peruuttamaan kaksi harjoitusta. Vaikka osaamme kaikki biisimme suhteellisen hyvin, on se yhteissoundi aina löydettävä ja kun matkassa kuitenkin on ihan uusia ja ennenkuulemattomiakin lauluja, niin treeni on tärkeää. 

Viime viikonloppu sujui hieman nahkeasti liikkumisen kannalta, kun olin hieman rasittunut - hiihto ja Kotkan autoilu ilmeisesti jossain määrin väsyttivät ja lopulta otin sunnuntain ihan kevyesti. Kävimme kylläkin lainaamassa koiran ja Artturin pienelle päiväkävelylle.

thromos.jpg

Maanantai-iltana pääsin hiihtämään. Ei mitään erikoisen pitkää, mutta rento ja hyvä hiippailu sukset jalassa ja sen verran kuitenkin oli vauhtia, että olin kyllä ihan hikimärkä. Vaikka alkutalvi eli joulukuu näytti siltä, että minkäänlaista talvea ei tule, niin sitten tulla tupsahti ne erinomaiset pakkaset ja lopulta vähän luntakin ja niinpä tässä on ihan oikeasti päässyt edes jossain määrin harrastamaan tuota talvista sujuttelua.

Kouluunkin taas päästiin ja päästiin heti työn makuun. On kirjoitettu, treenattu matematiikkaa, tutkittu Suomea ja talvilintuja ja opiskeltu uutterasti tietokoneiden peruskäyttöä. Ilmeisesti influessa-aallon pahin vaihe on on ohi, koska meillä ei mitään järkyttävää poissaolopakettia ole ollut. 

************

Tiistaina oli sitten Produktiokuoron historian neljänneksi tai viidenneksi viimeinen treeni. 13.3. on Piken eläkkeelle siirtymisen juhlakonsertti ja sitähän tässä on nyt treenailtu. Hiljakkoin juttelin Piken pojan kanssa, ihan aikuinen mies, ja totesin, että melkoinen aukko jää elämään, kun tämä projekti on ohi. Olen vuosien varrella (Irmeli on myös ollut mukana) ollut sen seitsemät kerrat laulamassa Produktion riveissä, mutta en pelkästään laulamassa, vaan olenhan minä säestänyt tosi monet tilaisuudet. Kuoron kanssa on käyty esiintymässä Tallinnassa, Utössä, Espoossa ~ ainakin. En nyt tähän hätään muista muita paikkoja, koska olen ollut niin monissa muissakin paikoissa eri kuorojen kanssa.

produ.jpg

**********

Joskus tässä viime viikonloppuna tai alkuviikosta kehuskelin Irmelille, että en ole kaatunut hiihtäessäni viimeksi kuluneiden vuosien - itse asiassa ainakaan kymmenen vuoden - aikana. Keskiviikkoaamuna meillä oli oppilaiden kanssa hiihtotunnit ja siinä lähetellessäni oppilaita radalle ja auttaessani joillekin sauvoja ja siteitä kiinni, minulta vaan yhtäkkiä ihan paikallani seistessäni katosi jalat alta ja sitten näkyikin vain harmaa taivas. Seisoin lähes tasaisella alustalla, mujtta ehkä kallistuskulmaa oli kolme astetta. Latupohja oli siinä kohtaa tosi jäinen ja se sitten aiheutti sen holtittoman tilan, jonka seurauksena satutin lonkkani, kylkeni ja olkapääni. Ei siinä ihmeemmin mitään sattunut, mutta kyllä nuo mainitut paikat olivat kipeät vielä eilenkin (perjantaina). Olin minä keskiviikkona hiihtämässä vielä illalla eli ei siis mitään kummempaa, mutta taas osoitus siitä, ettei pitäisi niin kauheasti kehuskella.

************

Eilen illalla oli sitten taas jääkiekkoilta. Tammikuussa jutustelin Markun kanssa, että olisi oikeastaan mukavaa mennä katsomaan porukalla joku peli. Markku sitten Kärpät-fanina ehdotti HIFK-Kärpät - matsia ja minullehan se toki sopi mainiosti. Meitä sitten lopulta lähti kuusi koulumme miesopettajaa ~ naiset eivät halunneet, vaikka toki mahdollisuutta tarjottiin. Oli melkoisen herkullinen tilaisuus, kun käytännössä kaikki muut olivat enemmän tai vähemmän oululaisten kannattajia ja molemminpuolinen uho oli tietenkin miesmäiseen tapaan suorastaan fyysisesti läsnä. Lähdimme hyvissä ajoin Helsinkiin, kävimme syömässä Chico'sissa ja hörppäämässä oluset WilliamK:ssa ennen peliä. Nordiska oli loppuunmyyty eikä siellä tosissaan ollut montakaan tyhjää tuolia. Saattoi toki olla, että joku kausi- tai yrityskorttilainen ei päässyt tulemaan ja siksi siellä näkyi noin muutama vapaa paikka, mutta toisaalta jotkut saattoivat seurata peliä hallibaarien telkkareista tai istuskella esim. Petoklubin tiloissa. Sitä minä en kyllä oikein ymmärrä, että hankitaan liput ja sitten istutaan jossain baarissa katsomassa telkkarista peliä. Kyllä live-peli on kuin konsertti - se pitää haistaa ja tuntea siinä ja nyt. Hallissa oli meteliä ja meininkiä eikä se, että IFK hallitsi peliä ja vei pisteet selkeästi 3-1 voitolla mitenkään vähentänyt yleisön intoa. IFK:n illan ehdoton nimi oli Ville Husso, joka teki muutaman huipputorjunnan ja kun koko tiimi pelasi muutenkin hyvin, saivat Kärpät lähteä kotiin hieman kallella kypärion. Eivät he muuten huonosti pelanneet, mutta eivät nyt mahtaneet paremmalleen mitään. Play-offsit alkavat parin viikon päästä ja ne sitten ovat ihan eri pelit. Vaikka HIFK on ollut raivoisan kova viime aikoina, ei mikään ole kirkossa kuulutettua. Nähtiinhän se nyt KHL:ssä, missä sekundajoukkueeksi arvioitu porukka pudotti Jokerit heti ensimmäisellä kierroksella.

nordiska.jpg