Nyt on taas pääsiäinen ihan juuri tulollaan. Tätä viikkoa on minun elämäni aikana kutsuttu ainakin hiljaiseksi viikoksi, piinaviikoksi ja toki pääsiäisviikoksi perustuen tietenkin maamme kristilliseen perinteeseen. Nykyään, kun suurin osa ihmisisistä ei ihmeemmin uskonnosta välitä eikä edes kunnioita uskontomme perusarvoja, on tästä kahden päivän ylimääräisestä lomasta tehty huvitteluajanjakso. Kansaa vaeltaa Lappiin, minkä ehtii ja suurimmaksi osaksi siellä ei taideta viettää pitkäperjantaita Jeesuksen ristinkuolemaa ja sen jälkeistä ylösnousemusta muistellen.

Tänään koulussa puhuin oppilaille itse asiassa kolmeen eri otteeseen pääsiäisen ajankohdasta. Minulla sattui olemaan oman luokan lisäksi yhden kolmosen ja yhden viitosen musa ja niinpä sitten kerroin saman stoorin kolmesti. Siis sen ajankohdan määriytymisen. Olisi tavallaan mielenkiintoista mennä tuonna kylille haastattelemaan ihmisiä ja kyselemään sitä, kuinka on mahdollista, että pääsiäinen voi olla maaliskuun puolella ja sitten taas joko seuraavana tai sitä seuraavana vuonna huhtikuussa viikkoa ennen vappua. Entä jos kysyn sinulta, hyvä lukija. Tiedätkö?

Koko homma perustuu kevätpäiväntasaukseen (=kpt) ja sen jälkeiseen täysikuuhun. Pääsiäissunnuntai on aina kpt:n jälkeistä täysikuuta seuraava sunnuntai. Joskus se täysikuu sattuu esim. päivän kpt:n jälkeen, jolloin pääsiäissunnuntai on suurinpiirtein maaliskuun 27.-28. päivän tienoilla. Joskus taas sattuu niin, että kpt:n jälkeinen täysikuu on vasta neljän viikon päässä, jolloin pääsiäissunnuntai sattuu lähelle vappua. No, tänä vuonna kpt oli viime sunnuntaina ja täysikuu tänään, joten pääsiäissunnuntai on siis ensi sunnuntaina.

Palmusunnuntaina meillä kävi taas onnentoivottelijoita eli virpojia runsain mitoin. Virpomaoksat koristavat maljakkoa ruokasalin pöydällä ja onnea on siis luvassa suurin määrin tänä vuonna.

virbo.jpg