Kuten aktiivisimmilla lukijoillani on tiedossa, en ole kauhean auto-orientoitunut. Lapsuudessa ja nuorenakin vielä saatoin haaveilla, jostain näyttävästä menopelistä, kuten Volvosta, BMV:stä tai Audista. Mukavia autojahan ne varmaankin ovat, mutta elämän realismi näiden vehkeiden kanssa iski hyvin äkkiä totuuden naamariin. Tuollaiset hienot autot ovat ihan ehdottomasti kaukana saavuttamattomissa korkeiden hintojensa takia. Lopputulos on joka tapauksessa ihan sama ~ perille on päästy.

Tästä autojen maailmasta näin uutisen tässä päivänä eräänä. Se oli joko netissä tai Hesarissa, mutta kiinnitin huomioni siihen, että kerrankin lapsuuteni ja tämän aikuisuuteni kotikunnat ovat päässeet samaan uutiseen. Lapsena ja nuorena asuin siellä Keski-Suomen pohjoisnurkissa Kivijärvellä ja sitten opiskelujen jälkeen muutimme tänne Vihtiin. Kivijärvellä minulla ei ollut autoa - ajokortin kyllä sain silloin, itse asiassa YK:n päivänä 24.10. vuonna 1977.

Kivijärveläisillä on aina ollut autoja, koska siellä on isot etäisyydet sivukyliltä lähimpiin kauppoihin. Vaikka en autoja ihmeemmin tuntenutkaan, niin siihen kyllä kiinnitin huomioni, että ihan kaikki kulkupelit eivät todellakaan olleet uusinta mallia. Nuorilla ei siihen aikaan ollut mitenkään paljon autoja, mutta ne joilla oli, ajelivat hyvinkin 60-luvun kärryillä tai sitten ihan 70-luvun alun kulkuvälineillä. Datsun 100 A, Toyotan joku malli, vanhoja Volvoja ja Mersuja ja sitten  tietty kuplavolkkareita. Varakkaat isännät ostivat uusia autoja, mutta aika usein sekin vehje oli Lada. Uskoisin, että kivijärveläiset arvostivat enemmän sitä, että pääsi perille, kuin sitä, että olisi ollut joku hieno länsiauto. 70-luvulla oli öljykriisi, joka varmasti hillitsi ainakin isompien bensaa kuluttavien autojen hankintaa ja sitten toki sekin, että kun työttömyyttä oli noihin aikoihin koko valtakunnassa, niin syrjäistä Keski-Suomen pikkukuntaa tuo ikävyys rokotti vallan isolla neulalla.

Katajan sahan kaaduttua 70-luvun lopulla ei Kivijärvelle ole päässyt juurtumaan kunnollista ja pitkäaikaista teollisuutta ja niinpä aika paljon siellä on porukat olleet työttömänä ja niinpä liikaa rahaa ei ole esimerkiksi uusien autojen hankintaan. Toisaalta nyt sitten kunnan ikärakenne muuttuu koko ajan vanhemmaksi ja pitkään eläkkeellä olleet ihmiset eivät ihan hirveästi autoja vaihda ja niinpä kivijärveläisten omistamien autojen keski-ikä kasvaa kovaa kyytiä. Niinpä nyt on vanha kotikuntani päässyt taas negatiivisten uutisten kärkeen. Kivijärveläisten autojen keski-ikä on 15 vuotta ja sillä jakaa tällä hetkellä Suomen vanhat autot-listan kärkitilaa yhdessä Karvian ja Outokummun kanssa.

Vihtikin on tässä tilastossa, mutta siinä toisessa ääripäässä. Meillä päin ihmiset vaihtavat aika usein omia autojaan ja sitten tietenkin Helsingin läheisyys suurine työpaikkoineen vaikuttaa. Aika paljon uskoisin vihtiläisten ajavan leasing-autoilla, mikä tietenkin laskee autokannan ikäkerrointa. Meidän Niilo on vm 2011 eli paljon alle keskiarvon. 

Loppujen lopuksi ihan sama. Kallista pelti- ja teräsromuahan nuo autot ovat ja enimmäkseen ihmiset ajavat liian hienoilla autoilla. Paljon vaatimattomammat autot olisivat ihan riittäviä. No, elämme vapaassa maassa ja täällähän jokainen voi ostaa sellaisen auton, millaisen vaan haluaa.

autoistuminen.jpg