En nyt mitenkään laittanut ohjelmalliseksi suoritukseksi tätä sadan päivän ohjelmaa, mutta tulipa se nyt sitten tehdyksi. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että en ole sataan päivään (itse asiassa 102) juonut yhtään alkoholipitoista juomaa. Lähtökohta on se, että en ole absolutisti, mutta en myöskään mikään ihmekuluttaja. Minulla ei ole mitään periaattellista syytä olla juomatta, en ole lyönyt vetoa aiheesta enkä ole edes asettanut itselleni mitään juomattomuustavoitetta. Minua ei vaan yksinkertaisesti huvita.

On minulla yksi sellainen selkeä syy. Tulen nykyään pahoinvoivaksi ~ tosin lievästi, mutta kuitenkin ~ hyvinkin pienistä määristä. Lasi viiniä tai tölkki olutta saa vatsan hieman murisemaan ja turpoamaan ja tekee lievää närästysoireilua - join ne ruuan kanssa tai ilman. Sehän sitten riittää välttämään kyseisten vaivojen aiheuttajaa.

Sekin tässä vaikuttaa, että minä alan olla aika vanha, enkä enää jaksa juhliakaan kovin pitkään. Alkoholi väsyttää ja vaikka pienessä sievässä nukahtaa helposti, seuraa siitä sitten huonosti nukuttu yö ja kun muutenkin nukun miten sattuu, niin en senkään takia halua nautiskella juhlajuomia.

Viimeksi olen ollut juhlissa uuden vuoden aattona ja silloin join hieman. Nopea laskija tekee nyt pikalaskun ja toteaa, että onhan sieltä jo reippaan 140 päivää. Sen verran olen tänä vuonna kuitenkin maistanut, että 7. helmikuuta otin lasillisen kuoharia (tai saattoi se olla samppistakin) 35-vuotishääpäivämme kunniaksi. 

Juuri tällä hetkellä en sitten todellakaan koe mitään syytä juoda edes saunaolutta tai ruokaviiniä. Toisaalta, jos koen sellaisen hyvän syyn ottaa jonkun alkoholia sisältävän juoman, niin sitten minä juon sen vailla mitään ihmeellistä erikoisfiilistä. Tupakkaa en halua missään olosuhteissa polttaa - en vaikka Suomi voittaisi lätkän maailmanmestaruuden, mutta jos Poika tulee Suomeen, niin kukapa tietää.