Juhannusaatto sujui leppoisasti. Siivoukset ja suheeraukset oli jo pääosin tehty viikolla ja kun ensin oli nukuttu aika pitkään, niin sitten hitaan ja pitkän aamiaisen jälkeen lähdettiin kyläreissulle Lohjalle.

Tutustuimme muutama vuosi sitten ranskalaispariskuntaan Hiiden Opiston Kielet kiertoon-tapahtumassa ja siitä alkaen Irmeli on erään toisen ranskan harrastajan kanssa käynyt suhteellisen säännöllisesti puhumassa, lukemassa ja kirjoittamassa ranskaa heidän luonaan. Samalla he puhuivat, lukivat ja kirjoittivat suomea, koska varsinkin Laeticia on kovasti pystynyt opiskelemaan ja treenaamaan kieltämme. Jonathan ei aivan ole kyennyt kiireidensä takia niin paljon opiskelemaan, mutta jotain hänkin. Nyt valitettavasti nämä ystävämme muuttavat pois Lohjalta kauemmaksi ja se taas tarkoittaa, että nämä hyödylliset oppitunnit jäävät pois, mikä luonnollisesti on harmittavaa. Matka Vihdistä heidän uuteen kotikuntaansa on sen verran pitkä, että olen melko varma, että reissut jäävät aika vähiin.

Söimme tukevan brunssin ja juttelimme niitä ja näitä ja olihan siellä toki mukavaa. 

Aamupäivän pouta kääntyi lopulta sateeksi ja iltapäivällä sateli aika lailla. Onneksi meillä on katto ja niinpä ruuan valmistus sujui ihan mukavasti kuivana ja söimme lopulta Irmelin herkullisen päivällisen eli kuhaa, uusia pottuja ja salaattia tuossa Ulkohuoneen katon alla. Nuo molemmat pääkaupunkiseudun lapsukaiset saapuivat juhlistamaan juhannusta Vihtiin, jos kohta Kerttu meni lapsuuskaverinsa luo jo varhain iltapäivällä eikä ollut syömässä meidän kanssa. 

Saunoimme hyvän juhannussaunan ja sitten illalla kymmenen maissa kävelimme rantaan katsomaan juhlameininkiä. Hieman siinä tavattiin juhlamielellä olleita ihmisiä ja minäkin sain palautetta opettajatyöstä 34 vuoden takaa. Lasten ja humalaisten suusta sitä kaikkea kuulee.

Kokko syttyi yhdeltätoista ja tulihan siitä kunnon roihu.

bonfire.jpg

********

Eihän me pitkään jaksettu siellä olla. Bongattiin kaikki lapset ja paikalla ollut lapsenlapsi (+perhe) ja sitten hiljakseen hiivittiin kotiin. Otin matkalla tällaisen salamaomakkeen ja tavallaan hauska kuva, koska tausta muuttui ihan mustaksi, vaikka totuuden nimessä pimeää ei ollut. Eihän tälläkään korkeudella tule pimeää keskikesän aikaan, jos kohta aika hämäräksi menee vallankin jos on pilvistä.

omake.jpg