Täytyy nyt sitten heti laittaa vastine tuohon edelliseen tarinaan. Katson olevani oikeutettu myös iskemään vastaiskua sellaisille asioille, joista en pidä ja joita en halua enää edes testata. Minä olen piakkoin 60-vuotias enkä halua enää tehdä asioita, joista en pidä. Nuorena miehenä olin tavattoman mustavalkoinen konservatiivi, enkä ollut kovinkaan kärkäs kokeilemaan uusia asioita. Ennakkoasenteet moneen juttuun olivat häikäiseviä ja vasta viimeksi kuluneen parinkymmenen vuoden aikana olen jossain määrin saanut ovia auki ja avartanut maailmaani ja jopa oppinut kestämään alunperin ikäsviksi luulemiani asioita. 

Toisaalta nyt tässä iässä olen valmis haistattamaan huilut sellaisille asioille, joita en halua tehdä ja kokea enää, mutta joista minulla on kuitenkin kokemusta. En siis ole suinkaan ennakkoluuloinen, vaan kokemustietoinen. Avataanpa listaa.

Ooppera

Tämä taiteenlaji on kamalinta, mitä tiedän. En enää mitenkään voi edes pienessä mielessäni kuvitella, että menisin kuuntelemaan ja katsomaan sitä touhua. Kaikki kunnia laulajille ja soittajille ynnä muille oopperassa töitään tekeville ihmisille. Oopperalaulajiksi pääsevät vain lahjakkaat ja kovasti duunia tekevät laulajat ja tällä taiteen saralla on oikeasti upeita tekijöitä. Minun korvani vaan eivät tätä taidetta kestä. Koen sen äärimmäisen vastenmielisenä ja jos olisin diktaattori, niin lopettaisin oopperan terveyttä ja mielenrauhaa vakavasti vahingoittavana toimintana.

 

Vaatekaupat 

Menen vaatekauppaan vain pakon sanelemana. Minulla on niin hirveästi vaatteita, että todennäköisesti selviän seuraavat kaksikymmentä vuotta aika vähillä ostoksilla. Nyt joku muotitietoinen sanoo, että siinä ajassahan muoti muuttuu sata kertaa, kuten varmaan muuttuukin, mutta siihen minä sanon: "Sou!" Minä heitän vaatteen pois vasta, kun se on niin rikki, että se ei pysy päällä. Näin pystyn välttämään vaatekauppaan menemisen. Ahdistun niissä kaupoissa, jos en kolmessa minuutissa ole löytänyt hakemaani vaatetta, Ovella teen toki ensin tarkistuksen, että siellä kaupassa ei ole paljon väkeä ja sitten huitelen lähimmän myyjän ja salamannopeasti sanon hänelle: "tahdonkunnollisetfarkutjotkamahtuvatminullejajotkaovatmahdollisimmanhalvatentiedä kokoanimuttateepikaarvio" Useimmiten myyjät tajuavat tuskani ja hätäni ja löytävät minulle farkut ja selviän kaupasta alle viidessä minuutissa.

Kesämökkireissu

Inhoan kesämökkejä. Kestän juuri ja juuri saunareissun, jos mökki on riittävän hyvin varusteltu ja jos pystyn lähtemään sieltä pois ennen nukkumaanmenoa.En hankkisi kesämökkiä, vaikka voittaisin Lotossa kahdeksan miljoonaa. Mitä minä sillä tekisin, en mittään. Useimmiten mökkielämä on työtä vuorotta ja pääosin hyttysten syötävänä, ja paarmojen ja muiden öntiäisten. Ei kiitos, mutta kiitos ei. 

Tässä nämä tärkeimmät. Olen suhteellisen onnellinen ja tyytyväinen, kun voin välttää näitä kauhuja. On niitä toki joitakin vielä, mutta nämä olivat selkeästi mielessäni.