Olenkin tuossa heinäkuun aikana usein maininnut anopin muuttojutuista. Sattuneesta syystä johtuen hänen piti muuttaa, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että Irmeli ja hänen siskonsa ovat ravanneet Kotkassa tiuhaan tahtiin tekemässä muuttoa. Mummelin muutto on nyt kokonaan tehty kaikkine ilmoituksineen ja puhelimen siirtoineen eli siltä osin hommat ovat kunnossa. Viime lauantaina pyrähdimme sitten katsomaan häntä ja otimme Laurin mukaan.

Ilona tykkää tästä uudesta paikasta. Huone on pienempi kuin entisessä paikassa, missä hänellä oli käytännössä oma yksiö keittiöineen. Tämä uusi on pelkästään kuin hotellissa olisi. Huone, vessa ja parveke, mutta se riittää, koska ei Ilona enää muutenkaan ole kyennyt kahvin keittoon ja muihinkaan keittiöhommiin ja niinpä tämä uusi paikka kattaa käytänössä kaiken tarvittavan. Hänen asuntonsa sijaitsee talon kolmannessa kerroksessa ja siellä on keskellä kerrosta sellainen yhteinen tila, missä on televisio ja seurustelutilaa asukkaille. Nytkin kun menimme lauantaina häntä tapaamaan, löysimme hänet tuosta olohuoneesta muiden ihmisten seurasta. Toki keskustelu on aika vähäistä, sillä Ilonan kuulo on jatkuvasti heikentynyt ja hänen kanssaan on aika vaikea saada juttua aikaiseksi. Sen verran on huudettava, että muiden lähellekin samanikäisten on ilmeisesti aika vaikea kontaktoida hänen kanssaan.

Tämä Ilonan uusi koti sijaitsee ihan metsän reunassa ja vaikka ulkona olikin aika lailla kostean kuuma ilma, tuli avoimesta parvekkeen ovesta sen verran viileää, että huoneessa oli ihan miellyttävä olotila. Katselimme sitten viimeisiä teettämiäni kuvakirjoja, sillä mummo näkee hyvin ja kuvakirjojen kuvat ovat muutenkin suurikokoisia ja tekstitettyjä, että hän saa katsotuksi niitä.

koti.jpg

photos.jpg

*********

Tila on kuitenkin sen verran pieni ja siellä ei ole istumapaikkoja vieraille ja niinpä menimme sitten hieman retkelle. Tuolta Ilonan paikasta ei ole kuin muutama sata metriä yhdelle Kotkan hienoimmista nähtävyyksistä. Siellä on nimittäin Langinkoski, jonka rantamilla on muinaisen Venäjän keisarin mökki tai maja - miksikä sitä kutsuisi. Menimme kahville ja jätskille. Irmeli jäi äitinsä kanssa odottelemaan, kun minä hiippailin Laurin kanssa ihailemaan koskea, mikä todella onkin näkemisen arvoinen. Olisi siitä varmaan Ilonakin tykännyt, mutta pyörätuolia olisi oikeasti aika vaikea viedä rannalle ja tuoda pois, koska siinä on melkoinen mäki ja vielä kaiken lisäksi hiekkatie. Katselimme Laurin kanssa vain niitä tyrskyjä tällä erää, mutta täytyy joskus tässä tulevaisuudessa käydä tutustumassa myös niihin rakennuksiin.

koski2.jpg

koski.jpg