Koulu alkoi käytännössä jo elokuun alussa meikäläisten suunnittelujuttujen takia ja sittenhän oppilaat tulivat 10. elokuuta. Sen jälkeen en ole käytännössä viikonloppuisin tehnyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Olen ollut pääasiassa kotona ja täältä käsin käynyt metsässä, lenkillä, anoppireissulla, laulutreeneissä ja kreikan tunneilla ja kotona puolestaan lukenut paljon, katsonut telkkaa ja löysäillyt eli siis kokonaisuudessaan aika arkista vapaa-aikaa viettäen. Torstai-iltana sanoin Irmelille, että nyty tarvitaan tylsyyden purkamistehtävä. Ehdotin Helsinkiä ja sehän rouvalle sopi.

***************

Lähdimme puolen päivän jälkeen ja ajelimme kauniissa auringonpaisteessa pääkaupunkiimme. Tavoitteena oli ajaa lähelle Suurkirkkoa, koska siitä oli oleva lyhyt matka kohteisiimme. Kaupunki oli yllättävän täynnä ja tavallaan tein väärän reittivalinnan, kun käännyin Mannerheimintieltä rokkimäkkärin kohdalla vasemmalle ja sitten heti oikealle siitä jalkapallostadionin ohi kohti stadionin parkkialuetta tavoitteena päästä Töölönlahden itäpuolelta Hakaniemen kautta lähelle lopullista kohdetta. Stadionin liepeillä oli nimittäin ihan hirveästi populaa ja liikenne eteni hitaasti. Hieman pohjoisempaa olisimme ehkä päässeet nopeammin. No, paikka löytyi lopulta ja pääsimme päivän alkuun.

Kohde 1 oli Helsingin Kaupunkimuseo. Kävimme katsomassa Aikamatkaa tai Aikaseikkailua, mikä lie. Tosi kiva juttu ja hetken aikaa seikkailimme virtuaalilasit päässä kaupungin eri kohteissa. Huoneen seinälle heijastettiin vanhoja filmin pätkiä eri aikakausilta ja oli oikeastaan hyvinkin nostalgisen hauskaa nähdä Irmelin siskon kodin rakennustyömaata ja sitten valmista piha-aluetta Katajanokalta. Sielläkin tuli käydyksi moneen kertaan vuosien 1982 ja 1998 välillä, kun he asuivat niillä tanhuvilla.

Joimme museon kahvilassa hirveän kallista kahvia ja söimme leivän ja toscakakun palasen. Hinnasta huolimatta ihan hyvää tarjottavaa ja nautinnollinen kahvihetki.

Kohde 2 oli leffa. Kävimme katsomassa Varpu-tyttö elokuvan, joka oli todella hyvä leffa. Suosittelen ihan kymmenellä. Raskas, mutta samalla iloinen ja positiivinen. Pääosan esittäjä, Varpua näytellyt, Linnea Skog on aivan mainio. Hänelle annettakoon isot, isot pisteet.

Leffan jälkeen käyskelimme hieman aikaa puistossa ja kaduilla ja kävimme Liisankadulla, mistä Irmeli halusi löytää Albert Edelfeldtin muinaisen kotitalon. Löysimme sen, vaikka emme sitä sillä hetkellä tajunneet ihan varmaksi. Netistä vähän katselin ja totesinkin, että kävimme ihan oikeassa paikassa.

hesak%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4.jpg

*****

Kohde 3 oli sitten Taverna Zorbas Kalliossa. Pyytelimme kaikkia lapsia, mutta yksi vaan pääsi tulemaan, mutta onhan se 33,333....%, joten ei mitenkään huonosti mennyt. Söimme hyvää ruokaa ja nautimme mukavasta ympäristöstä ja höpöttelystä. Zorbas on hyvä paikka.

zorbas.jpg

*********

Mukava Helsingin reissu, jota sitten kuitenkin hieman varjosti aamulla vastaanottamani tieto kansa- ja keskikoulu- ja lukiokaverini kuolemasta. Jotenkin sitä jää miettimään, että olenko minä nyt tullut siihen ikään, että koko ikäni ajan minulle tutut kaverit alkavat laota ympäriltä. Niinpä....