Nyt se on sitten se joululoma. Vuodesta 1982 alkaen olen ansainnut joululoman tekemällä opettajan töitä. Sitä ennen se loma tuli pääasiassa siksi, että olin koulussa tai opiskelemassa. Itse asiassa koko elämäni ainoa aika, jolloin minulla ei ole ollut lomaa jouluna oli vuonna 1977. Syynä oli yksinkertaisesti Suomen valtio ja sen asettama velvollisuus. Joulunpyhät vietin Keuruun varuskunnassa, mutta sitten pari päivää ennen uuden vuoden juhlia lähdin lomalle ja lötkötin kotona loppiaiseen saakka.

Kun tulin töihin Vihtiin, Niuhalan ala-asteelle, sain saman tien tehtäväkseni hoitaa koulun juhlatilaisuuksien musiikkiosuudet. No, sitähän varten olen opetellut soittamista ja vaikka juhlien aikana onkin paljon tekemistä, niin teknisesti se on helppo työ. Aina silloin, kun olen kasannut bändejä tai kuoroja tai molempia, ovat työt toki moninkertaistuneet, mutta varsinaisena työsuorituksena se on ollut helppoa.

Viime vuosina olemme alkaneet käyttää jonkin verran valmista musiikkia, mutta olen myös tosi paljon nauhoittanut juhlissa esitettäviä soittoja etukäteen. Tässä on vuosien varrella käytetty tavallaan kaikkia eri mahdollisuuksia ja näin nuo juhlat ovat toistuvista aiheistaan huolimatta olleet vaihtelevia.

Vanhoista jouluperinteistä yksi muistorikkaimpia on tietenkin Tiernapoika-esitys, jota ei kuitenkaan ole minun harjoittamana esitetty varmaan pariinkymmeneen vuoteen. Olen päättänyt, että ennen kuin eläkkeelle tästä joudun, niin on se Tiernapoika-kammotus edes kerran vielä tuotava lavalle.

Viime vuosina vellonnut keskustelu siitä, pitääkö/saako joulujuhlassa olla kristillistä jouluun liittyvää musiikkia, on toki minulle tuttua. Koen ikävänä sen, että vanhat hyvät perinteet ollaan murtamassa. Joulu on nimenomaan kristillinen juhla ja perustuu Jeesuksen syntymään. Tämä perinnetietous on ihan hyvä pitää vankkana muistissa - ei tarvitse palvoa Jumalaa eikä olla julkiuskovainen saarnaaja. Joulu kuuluu suomalaisuuteen ja  kyllä sen verran jokainen sitä kestää siinä määrin, että voidaan kuunnella Enkeli taivaan, vaikka sitä ei edes haluaisi laulaa. Tämä on toki vain minun mielipiteeni. Enhän minä mistään päätä, mutta ei kaikkea tarvitse murentaa. Meillä on säilytetty Enkeli taivaan-perinne, mutta jouluevankeliumia ei ole esitetty enää pitkiin aikoihin.

Meidän koulullamme vietettiin joulujuhlaa eilen illalla ja olihan se ilo kuulla se Enkeli taivaan suuren porukan laulamana. Sainpahan soittaa isolla äänellä eli ainakin kolme äffää.

sotto.jpg