Hei hoo. Loma on nyt lopullisesti kärsitty kasaan ja nyt pääsee töihin. Tähän pimeään vuodenaikaan on normaalilla viikko-ohjelmalla se hyvä hyöty, että vuorokausirytmi muuttuu taas normaaliksi ja päivät ja viikot alkavat sujua tuttuun tapaan. Nyt kun ei ole päässyt hiihtämäänkään, niin on ihan hyvä, että saa normielonsa järjestykseen. Kas, kun kuten niin monesti ennenkin pääsi tuo vuorokausirytmi keikahtamaan tuonne iltavalvomisen puoleen.

*******

Viikonlopuksi taivaalta törähti hieman lisää lunta. Onhan se mukavaa, että tämä luonto näyttää hieman talvisemmalta ja kun tuo päivänvalo löytää tiensä tänne pohjoisille leveysasteille, niin ovathan nämä päivät hieman valoisampia kuin mustan maan aikana. Lumi oli sataessaan hyvin kevyttä pakkaslunta eikä tuosta ollut juurikaan rasitteeksi. Kolasimme lumet lauantaiaamuna muutamassa hetkessä eikä tullut edes hiki.

lumimies.jpg

Lauantai-iltana ajelimme sitten Helsinkiin ihastelemaan Lux Helsinkiä eli siinä suurkirkon alueen lähettyvillä ollutta valonäyttelyä. Yksinkertaisesti sanottuna siellä oli paljon erilaisia valojuttuja heijastettuna rakennusten seiniin ja sitten joissakin paikoissa oli roikkuvia esineitä, joita sitten valaistiin eri menetelmin. Minä en ollut koskaan aiempina vuosina käynyt noita valoja ihastelemassa, mutta olin nähnyt mm. Irmelin videoita ja kuvia. Niinpä odotus oli kova. Lopputulos sitten puolestaan ihan surkea. Olihan siellä valoja ja värejä, mutta kovin oli laimeaa. Nyt sanoisin, kuten äitini aikoinaan. Mitä näillä tekköö, ei mittään. Pettymys oli aikalainen, mutta onneksi mahduimme Villettaan syömään. Siis se sama italialainen, missä olimme uudenvuoden aattona.

lux1.jpg

lux2.jpg

*********

Sunnuntaiaamuna nousin ennen seitsemää ja lähdin Essin ja Artturin kanssa Espooseen, missä Artturilla oli salibandyturnaus. Hän pelasi eri joukkueessa kuin normaalisti, mutta toki omassa tehtävässään eli maalivahtina. Turnaus oli alkanut jo perjantaina ja Artturin joukkue pelasi 16 joukkueen sarjassa ja lopulta perjantain ja lauantain pelien jälkeen pojat ottelivat sijoista 1-4. Aamulla heillä oli ensin vastassa ruotsalaispoikien kova joukkue, jotka olivat pelillisesti askeleen verran Salisusien edellä ja voittivat lopulta kohtuullisen selkeästi. 

Niinpä sitten Artturin poppoo sai pelata pronssiottelussa. Irmelikin tuli sitä ihan vasiten katsomaan. Peli oli alusta alkaen hyvin tasainen ja vaikka vastustaja, Tapanila Erä, pääsi jo 4-2 johtoon, eivät Salisudet antaneet periksi, vaan Artturi pisti luukun kiinni ja kenttäpelaajat alkoivat mättää maaleja ja pelikellon soidessa taululla olivat numerot 6-4 Susille ja mitaliriemu oli siinä. Jännää oli ja kyllä siinä mummo ja vaari kannustivat ja lujaa ja onneksi oli verenpainelääkkeet otettu.

arthur.jpg

 

************

Loman viimeinen hieman arjesta poikkeava homma oli kasata Thromos taas paikalle ja alkaa uusi harjoitusajanjakso. Alkuviikosta tehty sovitus "Kettu itki poikiansa" kuulosti yllättävän hyvältä ja muuten treenattiin vanhaa Rajaton-biisiä "Butterflytä".

Tässä se loma se sitten oli.