Olimme risteilyllä tässä viikonlopun aikana. Ei missään kaukana, mutta ihan ulkomailla kuitenkin. Kyse oli perinteisestä OAJ-risteilystä, minne OAJ:n ylin johto, aktiivinen järjestöväki ja vuosittain muuten satunnainen porukka hilautuu. Minä olen ollut tällä reissulla pian jo kymmenen kertaa, jos kohta ei minulla ole mitään tarkkaa kirjanpitoa asian suhteen. Monta kertaa joka tapauksessa.

Tuollainen vajaan vuorokauden mittainen risteily on yleensä tietenkin huvittelupainotteinen ja jos tanssijalkaa oikein vipattaapi, niin siihen tietenkin on reima mahdollisuus. Onhan siellä koko ajan jonkinlainen porukka soittamassa ja pareja toki pyörii lattialla ja jos kyseessä on vauhdikkaampi irtotanssi, niin sellaista kunnon hytkytystä toki on tavattavissa. Minä eikä sen enempää Irmelikään ole yhtään innostunut tanssija - toki jossain määrin pyöriskelemme tanssimassa, jos tilanne sattuu kohdalle, mutta emme ihan vasiten mene koskaan moista touhua harrastamaan. Laivalla oli tällä kertaa esiintymässä Steven's Seagull, joka oli kyllä erittäin hyvä, mutta soitti kyllä ankean kovaa. Hetken aikaa kuunneltiin kyllä, mutta sitten mentiin rupattelemaan kavereiden kanssa.

bile.jpg

Tämä kaveripolitiikka onkin minulle aina näiden OAJ-risteilyiden merkittävin asia. Kun ensinnäkin olen pyörinyt opettajakuvioissa jo 35 vuotta ja sitä ennen tietenkin opiskelemassa ja viimeksi kuluneiden reippaan kahdenkymmenen vuoden aikana myös aktiivisesti yhdistystoimessa heiluen, niin onhan tässä eri tavoin tullut tutuksi yhden jos toisen kanssa. Sosiaalisena ihmisenä minusta on mukava tavata tuttuja pitkienkin aikojen takaa ja horista hieman niin menneistä kuin nykyisistäkin.

Tapasimme heti risteilyn alkuvaiheissa yhden jyväskyläläisen, Kivijärveltä kotoisin olevan open ja sitten samalla myös törmäsimme sattumalta Jyväskylässä asuvaan pariskuntaan, jotka aikoinaan olivat opettajina Kivijärvellä ja varmasti tunsivat äitini, koska hän oli niihin aikoihin postissa töissä ja pakkohan siihen aikaan oli postissa käydä - syystä tai toisesta.

Irmeli bongasi käytävältä OKL-aikaisen kämppäkaverini ja hetken päästä minäkin mahduin seuraan ja niin sain kuvan molemmista OKL-aikaisista kämppiksistä. Tosin eriaikaiset kaverit.

pete.jpg

********

Noissa muistelmaosuuksissani olen maininnut saarijärveläiset kaverini, jotka molemmat ovat opettajia ja heidät me sitten bongasimme myös ja istuimme varmaan tunnin ajan hölöttämässä niitä ynnä näitä. Silloin, kun äiti vielä eli, vietimme enemmänkin aikaa yhdessä tavaten joko Kivijärvellä tai Saarijärvellä, mutta viime vuosina Keski-Suomen reissujen vähetessä on saattanut kulua aikaa melko paljonkin niin, että emme tapaa, mutta näin tavatessa on tosi mukava nähdä. Kyllä minä heidät tapasin viime kesänä, koska he molemmat olivat minun luokallani lukiossa ja meillähän oli silloin se 40 vuotta sitten abiturientti - tapaaminen.

sal.jpg

*******

Risteilyillä on aina merkittävä osuus syömisellä. Olimme lauantai-iltana buffetruokailussa, mikä laivoilla yleensä on suuri ja vaihteleva ja toki hyväkin. Tällä kertaa ei ollut mainittavan hyvä, mutta ihan kelvollinen eikä missään nimessä tarvinnut nälkäisenä lähteä ruokailusta pois.

myrkky.jpg 

********

Vähän, mutta hyvin vähän haettiin rompetta tax freestä ja kun päästiin maihin, mentiin sporalla Kertun kadulle hakemaan autoa ja siitä vielä Kallion Zorbasiin syömään. Laivalla ei ollut yhtään nälkä, kun syötiin aamiainen niin myöhään, joten siirrettiin sunnuntairuoka kaupungin puolelle.

Oliko viimeinen OAJ-risteilyni? En tiedä, mutta senhän sitten näkee vuoden päästä.