Viikonloppumme sujahti oikein vauhdilla. Olihan tuo aika täyteen ahdettu erityyppisillä ohjelmanumeroilla ja niinpä kaiken kiireen keskellä emme edes ehtineet lämmittää saunaa, mikä normaalisti mitä tahansa viikonloppuohjelmaa ajatellen on aikamoinen ihme. Siis se, että on niin paljon tekemistä, että ei ehdi saunoa.

Perjantaina lähdin iltapäivällä ajelemaan Hyvinkäälle, koska minulla sattui olemaan konserttilippu. Joskus tammikuun lopulla havahduin huomaamaan, että Mikko Kuustonen tekee pienehkön konserttikiertueen uuden levynsä julkaisemisen jälkeen ja olin sitten tietenkin valmiina ostamaan lippua Savoy-teatterin keikoille. Vaan kuinkas kävikään? Liput oli loppuunmyyty eli ei keikkaa Helsinkiin. Katsoinpa sitten, mikä oli Hyvinkään tilanne ja sieltäpä sitten löytyi vapaa paikka juuri minua varten ja niinpä suuntasinkin Hyvinkäälle. Meiltä on itse asiassa lyhyempi matka sinne kuin Hesaan ja siellä saa auton ihan konserttimestan viereen ja kaiken lisäksi ilmaiseksi.

Kuustonen on edelleen ihan hyvässä vireessä ja uuden bändin kanssa hoiteli kaksituntisen keikan vanhaan malliin tosi mallikkaasti. Uuden levyn biisejä paljon, mutta myös ne merkittävimmät hitit, joista uusi versio Kaktusviinasta oli erinomainen. 

kuustonen.jpg

 

Lauantaina meille tuli vieraita suurinpiirtein Tampereelta eli Laeticia, Jonathan ja Joona. Irmeli oli loihtinut upeat ruuat ja siinä syödessä ja seurustellessa sujahti sitten iltapäivä nopeasti. Syötyämme suuntasimme Helsinkiin katsomaan jääkiekkoa, myös Irmeli uskaltautui kiekkomaailman suuren jännityksen syövereihin. HIFK pieksi Ässät 6-0 ja olihan siellä hyvä meno päällä.

Jussi oli ostanut Essille joululahjaksi lipun tähän samaan matsiin ja niinpä meitä oli siellä enemmätikin. He tulivat meidän kyydissämme niin mennen kuin tullenkin. Mukava reissu.

hifkmatsi2.jpg 

***********

Sunnuntaina ajelimme Varikkaan uimarannalle ja lähdimme sieltä kävelemään jäälle. Kaunis auringonpaiste vallitsi ja vallankin kun kävelimme myötätuuleen, niin ihan tosissamme hikeennyimme. Jää oli haastattelemamme pilkkijän kertoman mukaan ihan paksua, mutta pari kertaa se tuntui ihan keinahtelevan, joten kyllähän nämä epävarmat kevätjäät alkavat hiljalleen olla totta - ehkei ihan vielä, mutta jos aurinko yhtään kovemmin paistelee ja jos vallankin yhtään enemmälti sataa vettä, niin aika äkkiä nämä tämän talven jäät haurastuvat historiaan.

Meillä oli eväät - kahvia ja leipää - ja kävelimme Puumannin rantaan nauttimaan niistä. Siellä oli aika paljon retkeilijöitä ja jokaisen laavun nuotipaikalla oli virkeä nuotio. Kunnon savun haju tarttui vaatteisiimme. 

Kevään merkeistä kirkkain eli aurinko oli niin tosissaan, että pakkohan nuo aurinkolasit oli kaivaa esiin. Ei siellä oikein olisi näillä silmänherkkyysasteikoilla enää pärjännyt. 

retk.jpg