Tässä olikin täysi viikko pääsiäispyhien jälkeen eli siis maanantaista perjantaihin asti tehtiin työtä. Ilmat vaihtelivat koleasta kammottavuuteen eli kunnon kevät ei vielä ole lainkaan meinannut kolkutella edes meidän leveyspiiriämme saati sitten pohjoisempaa Suomea. 

Päivät ja illat ovat menneet huimaa vauhtia eikä tässä kohtaa ole oikein muuta ehtinyt tekemään kuin käydä töissä ja sitten iltaisin käydä lenkillä, lukea, katsoa telkkaria ja touhuta nyt mitä saattuu. Oli minulla tuossa keskiviikkona kokouskin, joka ei tosin kestänyt kuin 1½ tuntia. Sitten piti mennä kuoroon, mutta olin niin tolkuttoman väsynyt erinäisten työtehtävien ja huonosti nukuttujen öiden takia, että oli pakko slipata laulut. Koulussa meillä oli joka päivä hieman erityyppisiä vappuviikon teemoja - maanantaina hattupäivä (minulla oli aurinkohattu), tiistaina raitapäivä (puserossa paljon), keskiviikkona solmiopäivä (liikkakamppeiden kanssa punainen solmio), torstaina harrastepäivä (veteraanijuhlan vuoksi musta puku) ja perjantaina vielä naamiaisasu (en ehtinyt etsiä, joten pukeuduin omaksi persoonakseni).

Torstaina meillä oli lauluyhtyeen kanssa suuren suuri kunnia saada esiintyä Vihdin veteraanijuhlassa, missä lauloimme kolme laulua: Uusmaalaisten laulu, Kettu itki poikiansa ja Satumaa-tango. Laulut sujuivat hyvin ja olimme todella ohuesti ylpeitä, että saimme tuollaisen kunniatehtävän maatamme puolustaneiden suuressa juhlassa. Veteraaneja ei enää ole paljon ja joka vuosi joukko karsiutuu. Heitä on uskoakseni ja muistaakseni n. 17000 vielä elossa. Nuorimmatkin ovat ja reippaasti 80 - lähes 90, joten ei sinänsä ihme. Juhlan lopuksi säestin vielä Maamme-laulun.

Torstaina illalla siirryin sitten ihan toisenlaiseen hommaan. Olen luvannut säestää Anna Ijästä Nummelan torilla vapunaattona ja niinpä treenasimme hänen kanssaan kolme laulua. Ei se mikään ihme, että hän pääsi Voicessa niin korkealle - upea ja kaunis on hänen äänensä tällä hetkellä.

********

Perjantai-iltana menimme sitten kuuntelemaan oikein kunnon kommarimusiikkia. Itäkeskuksen Stoassa oli ilta Kaj Chydeniuksen sävellysten parissa. Neljä upeaa laulajaa yksin ja yhdessä lauloi "Punertava vappu"-teeman alla sekä vanhoja että uudempia hyvin punaisia lauluja. Juuri nyt, vuonna 2017 nuo paatoksellisimmat työvenlaulut kuten Lapualaisoopperan syvän ankarat sävyt kuulostavat lähinnä huvittavilta, mutta ne ovat merkityksellistä osaa suomalaisen poliittisen historian ja siihen liittyvän taiteen osalta. Näitä pystyy nyt hyvin kuuntelemaan tarvitsematta heiluttaa punalippua ja tarvitsematta tunnustaa sitä politiikkaa. Työväenlaulujen merkitys on hyvin suuri.

Minja Koski, Maruska Verona, Lauri Maijala ja Jussi Chydenius lauloivat upeasti. Kun muistelee 70-lukua ja silloin näitä lauluja laulaneita "huutajia", niin ero oli kuin yöllä ja päivällä. Vaikka nämä laulajat olivatkin saaneet matkaan voimakkaan paatoksen, niin se laulun soinnillinen tarkkuus oli huimaa. Tätä muistelen ilolla.

punertava.jpg

******

Kevät ei oikein etene, joten tässä on vaan pakko odotella. Minulla on piakkoin edessä reissu. Löysin puhelimeeni appsin, joka kertoo tarkalleen, missä mennään.

vaca.jpg