Opettajan kesäloma menee siinä missä kenen vaan. Alussa se tuntuu pitkältä ja niinhän se onkin. Kohta on juhannus ja sitten ollaan heinäkuussa ja ennen kuin huomaakaan, niin elokuu on puolivälissä ja kouluhommat taas edessä. 

Tämä kesänä ehdin ehdä kyllä monenlaista  ja mennä sinne ja tänne.

Heti koulujen päätyttyä ravasin useaan otteeseen Helsingissä allergiasairaalassa, mikä lopulta osoittautui ihan turhaksi reissuksi. Ei mitään uutta, jos kohta tietyt hajusteet ovat entistä rajummin pannassa, mutta en minä niitä ole käyttänyt muutenkaan.

Käväistiin sitten Paraisilla viemässä yksi poika mummin ja papan hoitoon ja tuotiin sieltä sitten toinen poika muihin hommiin. 

Minulle sattui pieni hassu hetki, kun menin autokauppaan. Niilo sai väistyä ja tilalle tuli Venla.

Kesäkuun toisella viikolla otin Ulkohuoneen katon irti ja pesin sen mahdollisimman huolella ja sitten tietenkin väsäsin sen takaisin kiinni. Hidasta ja hieman teknisesti rankkaa hommaa, kun muovikatteella pitää olla tarkkana mihin seisahtaa, mutta hyvänä puolena oli se, että näinpä työni tuloksen. Koulutyössä sitä ei aina tarkalleen näe niin konkreettisesti.

Kesäkuun kolmantena viikonloppuna ajoin ensin Kivijärvelle ja sitten sieltä Jyväskylään, missä toteutimme pitkäaikaisen haaveeni eli äidin puolen serkkujen tapaamisen. Meitä on neljä noin kuusikymppistä ukkoa, joista kolme vielä raataa työn parissa ja neljäskin olisi työiässä, mutta se neljäskin olisi vielä työkelpoinen ja -kykyinen, mutta hän on järjestänyt elämänsä niin, että ei enää ole työputkessa.

Juhannus vietettiin kotona. Ennen sitä kannettiin Kertun tavarat autotalliin ja meille sisälle, koska hän oli heinäkuun ajan asunnoton. Kokko käytiin katsomassa Vihdin rannassa.

Juhannuspäivänä lähdettiin Kreikkaan viikoksi koko porukalla eli Irmeli, meidän lapset, lastenlapset, vävy ja vävykokelas. Santorini oli hieno ja meillä oli todella mukavaa.

Heti Santorinilta tultuamme hyppäsimme paattiin ja menimme Tallinnaan tapaamaan skottikavereitamme. Sieltä palattuamme otimme hetken hitaasti, mutta sitten heinäkuun toisena viikonloppuna karautimme Turkuun Ruisrockiin kuuntelemaan Ultra Brata ja samalla Anssi Kelaa. Seuraava viikko vietettiin osin Lipetissä ja sitten käytiin Kotkassa perunkirjoituksessa. Käväisimme sitten tuossa lähellä tapaamassa Irmelin tätiä, joka on jotain reipas 90 ja asustelee yksin kesämökillään.

Seuraavaksi toteutimme suuren haaveemme ja matkustimme Pohjanmaalle. Lähdimme ajamaan varhain sunnuntaiaamuna ja menimme ensin Poriin, missä käytiin ihastelemassa Yyterin hiekkoja. Sieltä mennä hujautimme syömään ruotsiksi Kristiinankaupunkiin. Sieltä vielä Vaasaan ja tutustuimme Raippaluotoon. Vaasasta ajoimme maanantaiaamuna ainoan elossa olevan isäni sisaruksen, Maija-tädin luo ja sitten kaatosateessa Kokkolaan. Kaupungin sivistysjohtaja on meidän vanha kaverimme ja hänen ruokkimanaan ja opastuksellaan tutstuimme tuohon ihan sievään pikkukaupunkiin. Kokkolasta ajelimme vielä Kivijärvelle ja vietimme siellä yhden yön.

Viikonloppuna kävimme sitten Raaseporissa, missä minulla oli säestyskeikka ja samalla olimme kavereidemme mökillä.

Tässä kohtaa luulimme, että kesäreissut ja -loma on kokonaan taputeltu, mutta kuinkas kävikään. Irmelillä oli käyttämättömiä vapaapäiviä ja minulla vielä lomaa ja yhtäkkiä vaan päätimme lähteä meille niin mieluisaan paikkaan eli Pariisiin. Neljä yötä eli viisi päivää siihen suhahti. Hieno homma kaikkiaan.

Olihan tässä aktiivikesää kerrassaan. Ei mitenkään stressaavaa, vaikka näin paljon touhotettiin. Nyt on siis kiva mennä takaisin töihin ja alkaa taas uudet kuviot.