Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti olla juuri nyt Kuopiossa laulamassa Kamarikuoron riveissä sitä samaa Salvat-teosta, minkä lauloimme viime sunnuntaina täällä Vihdissä. Minulla on ollut vähän kurkkuvaivaa jo tiistaista alkaen, enkä ole laulanut yhtään mitään ja niinpä skippasin Kuopion ja lepuutan ääntäni. Ensi viikonloppuna on sen verran keikkaa, että parempi pitää ääntä ja kurkkua kunnolla rauhassa.

Nythän on isänpäiväviikonloppu, joten ohjelmaa tähän kyllä on siunaantunut. Kerttu, Paavo-Pekka ja Miksa tulivat eilen päivällä juhlistamaan tätä päivää ja toivat samalla lasten yhteisen lahjan, joka on Hectorin kirja. Kuinkas sattuivatkin arvaamaan, että pidän siitä? Ehdin jo aloittaa sen, mutta en juurikaan ole vielä edennyt lapsuudesta eteenpäin. 

hec.jpg

Irmelillä ei ole enää isää, joten häneltäkin aina saan jotain näin isänpäivän kunniaksi. Tuli CCR-paita ja pari  uutta hienoa solmiota, joten mikäs tässä ollessa.

Isänpäivän aamu on osin kulunut leffaa katsoessa ja sitten pihaa haravoidessa. Pajut pahukset luovuttavat lehtiään aika myöhään ja viime viikkoina on aina sopivasti satanut, kun on ollut viikonloppu ja aikaa haravoida. Vielä olen ajatellut käydä Lipetissä tarkistamassa tilannetta ja sitten alkaakin viideltä Karjala-turnauksen Suomi-Kanada-ottelu, joten onhan tässä tekemistä loppupäiväksi ihan kummasti.