Jouluhässäkkä ja sen perään vuoden vaihtuminen olivat omalla tavallaan taas sellaisia hässäkkäaikoja, jos kohta meillä kotona nämä juhlat olivat pikemminkin hyvin vankkoja rauhan aikoja. Loma vietettiin melkoisessa hiljaiselossa toki piipahtaen siellä ja täällä, mutta muuten mentiin kyllä aika rauhallisissa merkeissä.

Tämä pimeä aika alkaa sitten mennä aika lailla omaa tahtiaan, kun saa kiinni normaalista arjesta eli siis kun loma päättyy ja pääsee taas töihin ja harrastuksiin käsiksi. Ensimmäinen selkeä muutos on vuorokausirytmin palautuminen. Sitä menee nukkumaan kuta kuinkin järkevään aikaan ja herääminen käy sitten suhteellisen hyvin riittävän aikaisin, mikä minulla tarkoittaa noin kuutta, puoli seitsemää. Kun vaivaudun kapuamaan sängystä pois noihin aikoihin, on minulla riittävästi aikaa raahata luustoni koululle ja ryhtyä päivän töihin.

Koulun ulkopuoliset harrastukseni ovat kaikki alkaneet tällä viikolla. Ensin maanantaina kaivoimme nuotit esiin ja aloimme treenata Thromoksen musiikkia. Pääosin vain ihan uusia lauluja, joita emme ole koskaan esittäneet ja joita toivon mukaan pääsemme laulamaan tänäkin vuonna johonkin kohtaan ja paikkaan. 

Keskiviikkona aloitimme Kamarikuoron treenin. Lauloimme Toivo Kuulan musiikkia ja sitten kertailimme syksyllä esitettyä Mäntyjärven Salvat 1701-teosta. Tehdessämme äänenavaustreenejä Nummelan seurakuntakeskuksen salissa, jäimme yllättäen kevytstalkkauksen kohteeksi. Essi nimittäin kävi hakemassa Laurin jostain rippikouluun liittyvästä tilaisuudesta ja bongasi parkkipaikalla minut sieltä kuorolaisten ryhmästä. Siitä hän sitten nappasi kuvan, joka on parhaimmillaankin yhtä hieno kuin joskus 1980-luvulla vakoilijoiden käyttämät söhrökuvat, joista joko näkee tai ei näe. Olen oikein nuolella itseni tähän merkannut.

kuoro.jpg

********

Kreikan opinnot jatkuvat taas tänään. Olen koko joululoman ajan yrittänyt saada kiinni lomatehtävistä, mutta monet kiireet ovat kyllä heikentäneet suoritusaktiviteettiäni. Keskiviikkona käänsi  suomeksi ohjeistoa siitä, mihin Kreikassa pitää kiinnittää huomiota, kun vuokraa asuntoa ja totesin, että kirjamme teksti on hirveän pientä. Valo ei ihan meinannut riittää, joten kävin hakemassa lisäapua, joka oikeasti helpotti lukemistani. 

lukija.jpg

Tästä nyt mennään sitten kohti kevättä ja mikäs mennessä, kun tammikuu on jo puolivälissä (lähes) ja päivät pitenevät huiman pari minuuttia joka päivä. Ensi viikolla päättyy Utsjoen kaamos.