Tänään on kevätpäiväntasaus. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden valkeus ja Antarktiksella edetään pimeyteen ja etelänapa jää kokonaan vaille auringonpaistetta sinne syyskyyn loppuun saakka. Eilen sen huomasi iltalenkillä, kun vielä puoli kahdeksan aikaan näki mainosti. Ensi viikollahan se iltanäkyvyys entisestäänkin paranee, kun kelloja käännetään kohti kesää.

Tähän aikaan vuodesta saa lukea ja kuulla paljon negatiivisia uutisia kesäaikaan siirtymisen aiheuttamista ongelmista. Asiaa on tutkittu ja se varmasti pitää paikkaansa. Huomattavasti harvemmin näen tai kuulen kenenkään kehuvan tätä järjestelmää, vaikka meitä iltavalon ystäviä on varmasti aika paljon. Minulla ei ole tästä asiasta mitään tieteellistä arviointia ja koko mielipiteeni on ihan subjektiivinen. Kyse on ihan siitä, että olen ehdottomasti iltaihminen.

Kevään hiljalleen tästä koittaessa on iltaan siirtyvä valoisuus omiaan lisäämään mahdollisuuksia ilta-aktiivisuuteen ajatellen pihatöitä ja liikuntaharrastuksia. Sama tilanne on sitten syksyllä syys-lokakuun tienoilla. Kun työpäivän saa jätetyksi taakse, ruokailee ja lepää vähän ja pihalla on edelleen valoisaa, saa vielä aikaiseksi jotain sellaista, mikä pimeän aikaan saattaa hyvinkin jäädä tekemättä ja sitten ilta menee tavallaan hukkaan, kun sitä lässähtää telkkarin tai lukemisen tai muun sisähomman pariin. Yksi lisätunti iltaan saa monet innostumaan liikkeelle, joskin toukokuusta heinäkuun loppuun saakka illat toki meidän korkeuksillamme ovat valoisia muutenkin.

En itse kärsi mitenkään kellonaikojen siirtelystä, mutta uskon, että joillekin se on vaikeaa, kuten tutkimuksissa on osoitettu. Mielestäni voisimme täällä pohjoisessa vallan mainiosti jäädä pysyvästi kesäaikaan. Kuukausi talvipäivänseisauksen molemmin puolin on tavallaan ihan sama, paljonko kello on, koska pimeää riittää joka tapauksessa, mutta marraskuuhun asti ja helmikuusta lähtien tavallisia päivätöitä tekevien töistä autoillaan väsyneinä palaavien kotimatkat olisivat ehkä hieman turvallisempia iltapäivään siirtyneen pienen valoisuuden ansiosta.

Valoa piisaa jo aikaisesta aamusta alkaen ja vaikka hetkeksi aikaa ne aamut ovatkin hämärämpiä tuon kellon siirron takia, niin nythän tuo päivä pitenee niin nopsaan, että valaistumme parissa viikossa taas aamunkin osalta. Heräsin tänään hieman puoli kuuden jälkeen ja silloin jo oli jonkinlainen hämäryys eli kyllä se valo on voittanut.

pihassa.jpg