Siirrytäänpä jo vuoteen 2014. Olympiakisat Sotsissa. Viisi mitalia, joista Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen parisprintin mitali oli peräti kultainen. Suomalainen mieshiihto viimeinkin takaisin kultakannassa. Miesten lätkäjoukkue saavutti lopulta pronssin, vaikka tavoite oli kirkkaampi. Joukkue oli todella kova, joskin niin oli muillakin NHL-pelaajia vilisseillä huippumailla. Euroviisuja veisattiin sitten Venäjällä, missä partainen itävaltalainen "nainen" otti voiton. Suomen edustaja Softengine esitti biisin "Something better" ja yllättäen sijoittui peräti yhdenneksitoista. Naisten jääkiekon MM-kisoja ei järjestetty, koska oli olympiavuosi, mutta miehet kyllä pelasivat. Tällä kertaa turnaus pidettiin Valko-Venäjällä ja Suomen joukkue sai hopeaa häviten loppuottelussa Venäjälle. Yleisurheilijat kisasivat Euroopan mestaruuksista Sveitsissä. Suomalaiset saivat kaksi mitalia ja ne tulivat miesten keihäänheitosta - Antti Ruuskanen voitti ja Tero Pitkämäki otti pronssin..

Vuosi alkoi vähälumisesti ja epävakaiden lämpötilojen kiusatessa ainakin meitä eteläsuomalaisia. Tammikuun lopulla oli hillittömän kylmää pohjoistuulen värittämää keliä, mutta lunta ei todellakaan ihmeesti tullut. Koulu alkoi vanhaan malliin ja muu perheeni porukka jatkoi niin ikään vanhaan malliin. Minulla oli kuudes luokka ja sen kanssa kävimme Kannonkoskella, Piispalassa leirikoulussa sairauksien värittämän, mutta muuten mahtavan leirikoulun. Minä olin koko alkuviikon kovassa kuumeessa ja Buranan voimalla siitä selvisin, mutta koko seuraava viikko meni edelleen flunssatessa ja lisäksi melkoisista selkävaivoista kärsiessä eli eihän se hyvä juttu ollut. 

Tammikuussa julkaisin sitten levyni konsertoimalla Siirilässä. Keikka onnistui, joskin väkeä olisi voinut olla enemmän. Asetuin myös ehdokkaaksi OAJ:n valtuustovaaleihin, mutta eka kertaa OAJ:ssa toimiessani pahoitin mieleni, kun eräs alueellamme toiminut opettajaryhmä teki melkoisen törkeän tempun vaaliliittoja perustaessaan ja ihan suoraan omaan pussin pelaamalla. Jäi kyllä tosi paha maku siitä. 

Irmelin siskon vanhemman pojan risitiäisiäkin saimme juhlia Helsingissä. Tammikuun lopulla kävin vanhaan malliin OAJ-risteilyllä. Hiihtäminen jäi vuonna 2014 todella vähille - ei viitsi mainitakaan. Olympialaisia tietenkin seurasin ja hiihtoloma kului ihan levätessä. Se tauti- ja selkäkipupolitiikka vei voimat aika tehokkaasti.

Maaliskuu oli hyvin rento kuukausi. Jotain Produktiokuoron treenejä ja Thromoksen treenejä oli, mutta muuten otin hyvin kevyesti muut hommat paitsi tietenkin koulutyön, jossa oli ihan riittämiin kaikenlaista perushommaa.

Huhtikuussa tehtiin jo kevättöitä, kun kaikki vähäiset lumet olivat maaliskuun loppuun mennessä kadonneet. Äänittelin uutterasti Thromoksen levyä ja myös aloin miksailla sitä. Suruakin mahtui huhtikuulle, kun jouduin saattamaan kummitätini hautaan Kivijärvellä.

Irmeli oli siskonsa kanssa jossain maailmalla reissailemassa ja minä uutteroin äänitysten ja lenkkeilyn kanssa. Huhtikuu oli todella kaunis ja parhaimmillaan myös hyvin lämmin. Skootterin otin tallista jo maaliskuun puolella ja hieman ennen vappua kuljeskelin parhaimmillani t-paidassa skootteroimassa. Kävimme huhtikuussa Verkatehtaalla, Hämeenlinnassa, kuuntelemassa Juha Tapion aivan mahtavaa keikkaa.

Toukokuussa kävimme sitten myös Club for fiven keikalla. Toukokuukin oli erittäin lämmin ja parhaimmillamme pääsimme jo ihan kunnolla uimaan - ei pelkästään kastautumaan. Thromos ja Hiiden Laulu pitivät yhteisen konsertin. Sain lopulta viimeiset Thromos-äänitykset pakettiin ja sitten alkoikin kova homma, kun niistä otoksista piti valita ne parhaat, joita käytettäisiin levyn tekemiseen. Parhaimmissa lauluissa oli yli 50 äänitysraitaa ja kuitenkaan en missään laulussa käyttänyt lopulta kahtakymmentä useampaa. Karsimista oli ja paljon.

Välittömästi koulun päätyttyä suuntasin Santorinille, missä oli runsaasti vihtiläisiä tuttuja. Emme tosin tienneet toistemme matkoista, ennen kuin satuimme näkemään lentokentällä. Teimme sitten perillä pari-kolme yhteistä retkeä. Mukavaa.

Santorinin jälkeen kasasin sitten Thromoksen musat muistitikulle ja lähdin studiolle, missä teimme Gilbertin kanssa täyden viisipäiväisen viikon ja saimme miksatuksi levymme. Loppuhommat jäivät sitten Gilin harteille.

Miksausviikon jälkeen suuntasimme sitten lännen lämpöön. Suomessa oli nimittäin sairaan kylmä ja meidän onneksemme olimme varanneet juuri tähän kohtaan martkan Skotlantiin edelliskesänä peruuntuneen matkan tilalle. Olimme skottilassa viikon ja näimme taas paljon mm. Loch Nessin, mutta emme hirviötä.

Skotlannin jälkeen juhlimme kotosalla Kertun valmistumista. Hän oli kyllä ehtinyt jo olla töissä pitemmänkin aikaa, mutta lopputyö oli ollut hieman vaiheessa, mutta lopulta hän sen sai pakettiin ja meillä oli sitten isot juhlat kotona hyvän sään vallitessa. 

Heinäkuu pyörittiin Suomessa ihan täällä lähiseuduilla lukuun ottamatta muutaman päivän reissua Kivijärvelle, missä kävin laulamassa keikan pianisti Seppo Kantosen kanssa. Tilaisuuteen odotettiin noin 40-50 kuulijaa, mutta siellä taisi olla 200 kuulijaa - lisäksi taivaallisen kuuma. Heinäkuu oli säiden kannalta aivan mahtava - ei välttämättä maatalouden, koska monin paikoin alkoi olla todella kuivaa.

Thromos kävi taas Helsingissä laulamassa Kuoro goes kapakka-tilaisuudessa ja hyvällä menestyksellä - sen tietää siitä, että meitä pyydettiin moneen kertaan laulamaan lisää. Esiinnyimme taas vanhaan malliin vuosisatamarkkinoilla, mikä sekin oli mukavaa.

Aloitin yllättäen kuudennen luokan, koska se jäi ilman opettajaa edellisen open vaihtaessa enkun lehtoriksi.

Syksy sujui vanhaan malliin, mutta lisänä oli paluu kreikan tunneille, joka tosin syksyllä osoittautui surkeaksi, koska opettaja oli todella huono. Sitkeästi kuitenkin jatkoimme vanhalla tutulla porukallamme. Isojen valitusten jälkeen saimme sitten kevätkaudeksi uuden ja todella hyvän opettajan, joten ei siinä suurta vahinkoa tullut. Syyskuun puolivälissä vietimme hyvän päivän Club for fiven laulajan Tuukka Haapaniemen opeissa. Saimme paljon hyvää evästä tuleviin hommiin. Myöhemmin syksyllä kävimme Irmelin kanssa jälleen kerran CFF:n keikalla.

Syyslomalla olimme ensimmäistä kertaa eläessämme Tallinnaa kauempana viettämässä vapaapäiviämme. Tällä kertaa kohteena oli Kreeta ja siellä pikkuinen kylä, Maleme, lähellä Haniaa. Kävimme samalla reissulla vuokra-autolla myös Saari-sarjasta kuuluisaksi tulleella Spinalongan saarella, jossa tosin olin käynyt jo vuonna 1989 ensimmäisellä Kreikan reissullani. Eipä siitä paljon mitään muistanut.

Thromoksen levy julkaistiin sitten juhlavasti marraskuun puolivälissä Siirilässä pidetyn keikan yhteydessä. Muuten sitten loppusyksy sujui koulun ja muidenkin kuoroilujen parissa. Thromos kävi juhlimassa toimintaansa ja uutta levyä Helsingissä - ensin Club for fiven keikalla ja sitten hyvässä ruokapaikassa.