Tässä on hikoiltu vähän toista viikkoa yhdestä jos toisestakin syystä, mutta perinteiseen tapaan jääkiekon ystävät ovat saaneet hikoilla tuon kiekkoilun katsonnan takia. Koska jääkiekko on kansainvälisesti ainoa urheilumuoto F1-autoilun ja rallin lisäksi, missä suomalaiset menestyvät, odotetaan lätkäjengilta luonnollisesti aina jopa kohtuuttomankin paljon. Kisojen ajaksi joka tapauksessa kaivetaan aina Suomi-paita päälle ja nostetaan patrioottisimmat ja sinivalkoisimmat ajatukset pintaan.

jee.jpg

Nämä Tanskan kisathan alkoivat todella hyvin. Nuorekas joukkue murskasi Etelä-Korean, Norjan ja Latvian syvälle jään alle ja hetken sitä luuli, että tästähän tulee helppo tie loppupeleihin tai ainakin siihen kuuluisaan "kuoleman peliin saakka". Sitten tulikin vastaan Tanska. Nykyään ihan merkittävä jääkiekkomaa, mutta silti vielä menestykessään selkeästi Suomen takana. Joukkueessa on kuitenkin pelaajia NHL:stä, KHL:stä ja mm. Suomen ja Ruotsin liigasta eli aika lailla samantyylinen koostumus kuin Suomella eli missään nimessä ei kannattanut lähteä hiipimään puolivaloilla sitä vastaan. Mutta niin siinä lopulta kävi, että turpaan tuli, että rämähti.

Tanska-tappion jälkeen orastava luottamuksen kasvu Marjamäen valmennuskuvioihin hieman otti takapakkia. Noinkohan se hänen hidasteleva pelityylinsä söi eväät ensimmäistä jokseenkin varteenotettavaa joukkuetta vastaan? Niinpä ajatus siitä, että lauantaina vastaan oli tulossa Kanada sai kyllä ripulit lillumaan vatsassa. Hieman oli sellainen pelko, että köniin tulee niin, että savu nousee korvista. Vaan eihän siinä niin käynytkään, koska suomalaispojat väänsivät upean voiton ja matka kohti päätyä jatkui. Sitten tuli vastaan Saksa ja hurjasta loppupelin painostuksesta huolimatta Suomi kärsi lopulta jatkoaikatappion. Taas heräsi epäilys, että mitä tästä nyt. Tässä kohtaa alettiin laskeskella "kuoleman pelin" vastustajaa, koska alkoi näyttää siltä, että sieltä tulee Venäjä tai Ruotsi, jotka kumpikin ovat pelanneet todella hyvin ja varmasti tosi rankkoja vastustajia. Toki spekulaationa oli ilmassa sellainen mahdollisuus, että kolmen pisteen voitolla viimeisessä pelissä koko lohkovoitto tulisi Suomelle ja näin "kuoleman pelin" vastustajaksi tulisi etukäteen ajatellen helpompi vastus kuin edellä mainitut naapurimaamme. Ongelmana oli tietenkin se, että alkusarjan viimeiseen peliin vastaan oli tulossa USA, joka oli tähän päivään mennessä pelannut tasaisesti ja hyvin ja johti lohkoa. Niinhän tässä sitten kävi, että juuri pari tuntia sitten päättyneessä pelissä Suomi hakkasi USA:n kylmästi 6-2 ja näin otti lohkovoiton ja käkikellomaan pojat tulevat Suomea vastaan torstaina. Siinä pelissä on siis panoksena joko jatkopelit tai matkalaukun pakkaushommat.

Suomen pelaajat ovat tähän asti pelanneet erittäin hyvin. On selvää, että järjettömän kovalla teholla maaleja tehnyt Sebastian Aho nousee ehkä parhaaksi pelaajaksi, mutta on huomioitava, että puolustaminen ja monet muut jutut ovat jääkiekossa niin tärkeitä, että vähämaaliset raatajatkin on osattava arvioida oikein. Maalivahdit ovat olleet hyviä - niin Harri Säteri kuin Ville Hussokin, joskin on sanottava, että Säteri on pelannut loistopelit ja oli pömpelissä sekä Kanada- että USA-ottelussa. Kun katsotaan maalieroa, niin Suomi on tehnyt seitsemässä ottelussa 38 maalia ja päästänyt vain 11, niin eihän siellä todella heikosti sujunutta ottelua maalien perusteella ole ollut. Suomi pelasi hyvin Sekä Saksaa että Tanskaa vastaan, mutta hieman oli väsyneet jalat ja asennoitunut pää ja siksi nuo ottelut sitten päättyivät miten päättyivät.

Se on ihan selvää, että Suomi pelaa "kuoleman ottelun" Sveitsiä vastaan ja USA saa vastaansa Tshekin. Toisen lohkon voittaja ratkeaa tänä iltana (Venäjä tai Ruotsi)  ja voittaja pääsee pelaamaan Suomen lohkon nelosta vastaan, joka on Kanada, Tanska tai Latvia. Siinä on niin kiharainen tilanne, että en viitsi selittää sitä. Katsotaan sitten asiaa, kun pelit on pelattu. Se on joka tapauksessa varmaa, että Kanada saa vastaansa joko Venäjän tai Ruotsin ja niinpä jo nyt tiedetään, että yksi suosikeista saa turbaaniin ja joutuu lähtemään kohti Kastrupia matkalaukkujen kera. Siinä mielessä tämä pudotuspelisysteemi on raaka. 

Käy tässä nyt sitten miten vaan, niin Suomi on ollut huomattavasti parempi kuin viime vuonna, jolloin silloinen joukkue oli pääosin ihan kuusessa ja suolla. Marjamäki on onnistunut paremmin kuin uskallettiin odottaa, mutta toki ne pelaajat viime kädessä siellä pelaavat ja valmentaja "vain" ohjailee pelitaktiikkaa. Mutta ihan kuten kuoronjohdossakin, ei ole ihan yksi lysti, kuka sitä porukkaa johtaa. Marjamäki on ammattimies enkä ole pitänyt hänen tavastaan ohjata peliä, mutta paljon hän on korjannut ja tehnyt työnsä ainakin tähän asti näissä kisoissa ihan kunnialla.

peli.jpg