Puutarha alkaa taas olla talven rasitteista vapaa ja niinpä siellä pitää hiljalleen jo tehdä kesää ajatellen erilaisia valmistelevia hommia. Irmeli on jo katkonut viimevuotisista kasveista jääneitä varsia ja siivoillut mm. vadelmapuskaa. Piha on melkoisen kuiva, joten siellä voi jo kävellä rapaamatta itseään mitenkään hurjasti eikä tarvitse kumisaappaita, koska pinta on ihan kohtuullisen käveltävässä kunnossa. Minä kaivoin jo lehtiharavan ja rapsuttelin osan maahan jääneistä lehdistä kasaan ja täytin jo yhden säkillisen.

Minua on jo parina kesänä harmittanut jossain määrin kasvava sammaleen määrä. Kaupasta saisi kyllä sellaista sammaleen syöjää, mutta se polttaa maan ihan mustaksi ja minä haluankin kokeilla ensin jotain hieman mukavampaa tapaa. Yksi tuttavani, joka on puutarhuri antoikin minulle jo syksyllä ohjeet ja nyt alan niitä hiljalleen noudattaa.

Yksi on tietenkin maan pH-arvo. Sammal viihtyy happamassa maassa ja niinpä sitä happamuutta täytyy jotenkin poistaa. Se onnistuu kalkilla ja siihen voi sitten toki lisätä myös typpeä. Seuraavaksi on ilmaaminen. Sammal on tiivistä ja rasittaa nurmikon juurakkoa ja siksi on hyvä tehdä sammalpintaan reikiä. Siihen on toki monia hyvoä tapoja, joista minä voin nyt esitellä tällaisen piikkarijutun. Näillä ei ole hyvä lampsia parketilla eikä muutenkaan sisätiloissa, mutta ihan näppärästi pääsin kävelemään sammaloituneella nurmella. 

PIIKKARIT.jpg

Kuten tuossa jo vähän aiemmin mainitsin, niin maahan on hyvä lisätä kalkkia. Nyt sellainen luonnonmukainen ja hyväksi havaittu keino on lisätä hiekkaa sammaleisiin paikkoihin aina kun on ajanut nurmikkoa. Hiekka on kyllä aluksi hieman karkeaa nurmikon pinnalla, mutta vallan pian tuo kuulemma vajuu sinne maan sisään ja antaa nurmikolle tilaa kasvaa. Tässä kuvassa maassa ei siis ole lunta, vaan ihan kaupan pussista heiteltyä kalkkia.

KALKIT.jpg

Jos nämä keinot eivät yhtään auta, alan sitten rapsutella sammalta pois ja samalla kylvän apilaa  ja heittelen myös typpeä maaperään. Se tietenkin tietää lisää nurmikon leikkausta, mutta onhan minulla kesäisin aikaa.