Minä olen kuin pikkulapsi jouluaattona, kun pukki on jo käynyt ja lähtenyt. Paketit on avattu ja leikkiminen täysillä käynnissä ja lahjat ovat niin, niin, niin kerrassaan ihania ja ei edes malttaisi käydä nukkumaan. Tähän on syynä se, että sain tänään lahjaksi Martinin kitaran. 

No höh. Eikö niitä kitaroita tässä huushollissa ole ihan riittämiin? Ei minulla kymmentä sen lajin instrumenttia ole, mutta ainakin viisi. Mutta tähän päivään mennessä ei yhtään Martinia.

C.F.Martin & Company on amerikkalainen kitaravalmistusfirma, joka on perustettu vuonna 1833. Martin on kehittänyt teräskielisen kitaran ja tavallaan kaikki maailman teräskieliset kitarat ovat Martinin kopioita. Yhtiön pääpaikka on Mazarethin kaupungissa, Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Maineikkain suomalainen Martinin käyttäjä lienee tällä hetkellä Anssi Kela, mutta myös esim. Juha Tapio soittaa tällä kitaralla.

Martin-kitaroita on hyvin monia eri malleja ja hintaluokatkin vaihtelevat suhteellisen halvoista tosi kalliisiin. Olen nähnyt 500 euron hintaluokkaa olevia kitaroita ja sitten nettiä selatessani vastaan tuli 11000€:n hintainen soitin. 

martin1.jpg

******

Minun kitarani ei ole suinkaan kalleimmasta päästä, jos ei nyt sitten halvintakaan hintaluokkaa. Kokeilin aika paljon hintavampaakin, kuin mihin lopulta päädyin, mutta en minä niin suurta eroa sen soitettavuudessa havainnut. Äänessä kylläkin.

Kokeilin muistaakseni viittä erilaista soitinta ja päädyin lopulta tähän soittimeen. Sen koppa on kokonaisuudessan mahonkia ja sen sointi on varsin pehmeä. Kaupan kaverikin tuumasi, että se sopii minun pehmeään soittotyyliini. Minä en hillittömästi rämpytä kitaraa, vaan enemmänkin tyydyn näppäilyyn ja keveään sointukulkuun.

Saa nyt nähdä, miten paljon tälle tulee käyttöä, mutta äkkiseltään uskoisin, että innostun hieman enemmän kitarasta kuin moneen vuoteen.

martin2.jpg