Kuten taannoin kerroin, sain uuden kitaran. Se on ensinnäkin hieno ja sitten se oli kallis, joten sitä on käytettävä, ettei siitä tule hukkahankintaa. Olen jo kauan halunnut laulaa ja esittää 60- ja 70-luvun poppia ja tämän kitaran myötä tuo toive sitten on siirtynyt askelta lähemmäksi lopullista toteutumista.

Lähtökohtaisesti olen huono kitaristi. Rämpytän kyllä säestyksiä ja selviän melkoisen hankalistakin biiseistä, mutta ihan kitaran kanssa esiintyminen on jo sitten toinen juttu. Helppoja kolmen soinnun biisejä saan kyllä soitetuksi, mutta soolot liikkuvat ihan ukko nooan tasolla ja samoin sointujen alla tehtävät bassokuljetukset. Pelkällä kitarasäestyksellä en kykene kyllä minkäänlaiseen järkikeikkaan.

Niinpä saadakseni aikaiseksi kelvollista esitettävää, minulla on oltava jonkinlainen "taustanauha". Eiväthän ne tietenkään enää mitään taustanauhoja ole, vaan digitaalisia juttuja. Näiden tekeminen onnistuu suhteellisen helposti, koska minulla on äänitykseen sopiva laitteisto ja äänitysohjelma. Soitin rummut, lyömäsoittimet, pianon, jousiorkan ja muita hilavitkuttimia muutamaan biisiin ja hiljalleen tämä ohjelmisto on alkanut syntyä. Tällä hetkellä minulla on yli kymmenen biisiä, jotka olen tallettanut muistitikulle ja läppärille. Jos ajattelen vaikka koko illan keikkaa, täytyy minulla olla ainakin 20-30 biisiä eli ei tästä vielä minnekään mennä, mutta onhan se tavoitteena. Tässä läppärillä nuo biisien säestykset.

oldman3.jpg

Hankin tässä juhannuksen jälkeen sopivat äänentoistolaitteet, jotta voin sitten ajaa ulos nuo tekemäni taustat ja oman lauluni. Ostin pienen kaksikanavaisen mikserin, jossa on FX-efekti (kaiku) ja pieni ekvalisaattori (taajuussäädin). Toiseen kanavaan kytken tämän yllä olevan tietokoneen ja toiseen kanavaan mikrofonin ja kitaran, jotka kulkevat Heliconin laitteen läpi. Tässä tuo mikseri ja pieni ämyri, joka koostaan huolimatta on hyvin tehokas.

oldman4.jpg

***

Kitara ja laulumikki kulkevat todellakin TC Heliconin läpi ja tämä apparaatti se vasta ihmeellinen on. Se tunnistaa kitaran soinnun ja kun laulaja samaan aikaan laulaa vaikkapa biisin melodiaa, niin tämä härpäke lisää siihen halutessani kaksi stemmaa. Se ei oikein toimi äänittäessä hyvin, mutta livehommassa toimii.

oldman5.jpg

********

Laulan tietenkin mikrofoniin ja valitettavasti joudun ainakin vielä käyttämään nuotteja ja sanoja, koska en kovin hyvin muista valitsemieni laulujen koko sisältöä. Soinnut melkein osaankin, mutta sanojen kanssa on niin ja näin. Näin vanhan ukon on hieman hankala enää oppia uusia sanoja, jos kohta nämä laulut ovat niin vanhoja ja olen niistä suurimman osan oppinut jo silloin viimeistään 70-luvulla ja siksi muistan ne juuri nyt ihan kohtuudella.

oldman2.jpg

***

Koko tämän "bändin" helmi on tietenkin kitara, joka on siis kitaroiden Mercedes-Benz-sarjaa ja siis niitä parempia mersuja. Kyse on siis Martin & co. kitarasta ja takaan ja alleviivaan, että kyseessä on huippukitara. Tämä ei edes ole kalleimmasta päästä alkuunkaan, mutta se ei haittaa. Se on paras kitara, mikä minulla on ikinä ollut. Kun otan soinnun ja rämpsään sen, se jää kauniisti soimaan - ei huoju, ei heilu, on raitis, rehti ja reipas. Sointujen ottaminen on helppoa kuin mikä. Sormet suorastaan lepäävät otelaudalla ja pitkään barre-otteidenkin kanssa soittaminen onnistuu ~ ei tule kramppeja, kuten huonommilla kitaroilla, joissa on raskaampi kosketus.

oldman1.jpg

*********

Näillä elementeillä on syntynyt Old man's old music. Onko tällä touhulla sitten joku tavoite? Vastaan, että on. Koska olen tosi kauan halunnut tehdä tätä musaa, haluan myös esittää sitä. Toki tämä musiikki on aika rajatapaushommaa ja niinpä on ihan pakko valita, mihin menee, jos keikkaa tarjotaan, mutta uskoisin jotain löytyvän. Synttäreitä, häitä, pikkujouluja, firmojen pieniä juhlia - monenlaisia juttuja

oldman7.jpg

********

Vielä tähän lisään, että jossain kohtaa aion treenata ystäväni Juhan kanssa tätä laulu- ja soittohommaa kahdestaan ja meillä on sitten "Old men's old music". Juha on hyvin taidokas kitaristi ja näin selviämme akustisesti ilman taustanauhoja, koska huolimatta omasta rämpytystaidostani, tuo Juhan osaaminen tärkeän lisäarvon tähän hienojen vuosikymmenten musiikkiperformanssiin.