Helsingin juhlaviikkoihin liittyvä taidepläjäys Art goes kapakka alkoi eilen illalla perinteisesti Kuoro goes kapakka-hulinalla. Helsingin keskustan ravintoloissa kävi iltakahdeksan ja yhdentoista välissä reippaasti yli 100 kuoroa tai lauluryhmää esittämässä musisointia ja jälleen kerran, kuinkas muutenkaan, todella hyvän sään vallitessa.

Ilta aloitettiin perinteiseen tapaan marssimalla keskustan läpi ja kohteena olivat suurkirkon rappuset. Koko iltaan oli ilmoittautunut yli 2200 laulajaa ja vaikka kaikki eivät ehtineet tai muista syistä johtuen päässeet tulemaan, oli siinä rappusilla huikea joukko laululyömiä ihmisiä kuoromestari Marjukka Riihimäen johdetttavana. Finlandia-hymni, Suomen laulu, Sininen ja valkoinen ja monia muita suomalaisten hyvin tuntemia lauluja kajahteli reippaan puolen tunnin ajan torin täyteisen ihmisjoukon kuultavaksi. Olihan tuo mahtavaa ja kun vielä bongasin tutun kaverin eli Hiiden Laulun Suistolan Markun, niin minulla on hyvää lauluseuraakin omassa tenoriosastossani. Rappusilta bongasin Irmelin siskonpojan, Villen, joka oli oman LaValla-kuoronsa kanssa myös saapunut rappusille kajauttamaan näitä biisejä. Thromoksesta torille ehtivät lisäkseni Irmeli, Päivi, Saara ja Piia-Riikka. Torilta saatiin matkaan Essi, joka ei ehtinyt mukaan lauluhommiin ja sitten vielä Irmelin sisko tukijoukoiksi.

kapa2.jpg

******

Thromos aloitti kuorokierroksella käynnin vuonna 2012. Silloin elimme jännityksen täyteistä aikaa, jotta kelpaako laulumme vaativalle kaupunkiyleisölle, mutta heti alusta saakka olemme saaneet havaita, että hyvin käy. Vuodesta toiseen olemme saaneet kiitosta ja ehkä parhaiten nämä onnistumiset tietää siitä, että ravintolameteli hiljentyy ja ihmiset ihan oikeasti käyvät kuuntelemaan. Eilen illalla ensimmäisessä paikassa eräs nainen kertoi heidän porukkansa tulleen paikalle toki ruokailemaan, mutta nimenomaan kuuntelemaan meitä, koska he olivat jo pari vuotta sitten sattuneet esiintymispaikalle ja muistivat meidät.

Tässä kuvat vuosilta 2013, 2014 ja 2015.

2013.jpg2015.jpg2014.jpg

*******

Ensimmäinen iltamme esiintymispaikka oli Båtski Katajanokalla. Loput porukastamme eli Minna, Markku ja Tomi tulivat suoraan keikkapaikalle. Mukava pienehkö ravintola, joka oli lähes täynnä ja olihan siellä vihtiläisiäkin, joista yksi tosin ihan sattumalta. Saara bongasi jonkun tuttavansa ja hänetkin ihan ilman mitään etukäteistietoa. Eräs pitkäaikainen tuttavamme sattui olemaan paikalla siskonsa kanssa ja vielä yksi Essin työkaveri myös, joskin hän tuli ihan tarkoituksella.

Lauluaikaa on aina kerrallaan viisitoista minuuttia ja siksipä biisit on valittava sieltä päästä, mitä hyvin osataan, koska takana on kuitenkin kesätauko eikä uusia kappaleita olla millään saatu hanskaan. Meillähän oli keväällä pitkä harjoittelutauko Markun ja minun teatteriprojektin takia ja siksi kaikki uudet biisimme ovat vielä osin hakusessa. Yhden ennen esittämättömän kuitenkin saimme matkaan. Tässä biisilista.

kapa3.jpg

Kettu itki poikiansa on 100-vuotisjuhlien tiimellyksessä sovitettu biisi ja vaikka se tavallaan on tylsä, on sillä hyvä lähteä alkuun, koska se on suhteellisen helppo ja pääsemme vauhtiin heti alusta. Tango tässä listassa tarkoittaa sitä, että meillä oli kaksi vaihtoehtoa ~ Satumaa ja Nuoruustango. Jätski on sitten vanha Ultra Bra-juttu eli Jäätelöauto. Kaksi viimeistä vaihtoivat sitten paikkaa eli esitimme ensin vanhan irlantilaisen siunauksen, Old Irish blessingin ja lopuksi täräytettiin Uusmaalaisten laulu. 

Illan toinen esiintymispaikkamme oli ihan Forumin kohdalla Mannerheimintiellä eli Kaarna-niminen ravintola. Esitimme samat laulut - myös siellä veivattiin Satumaa, koska paikalla olleet rouvat toivoivat sitä. Ennen keikkaamme sattui ihan hauska juttu, kun Akateeminen laulu oli osansa tehnyt ja lähdössä pois, niin bongasin heidän riveistään ihan tutun näköisen miehen. Hetken mietittyäni tajusin, että tämä nuori mies oli viime kesänä lentokoneessa Santorinille mennessä minun vieressäni. Tökkäsin häntä olkapäälle ja vaihdoimme muutaman sanan. Sarjassamme ihan hauskoja kohtaamisia.

Serkkuni poika, Ilkka, oli tulossa Kaarnaan ja valitettavasti ehti kuulemaan vain viimeisen biisin, mutta jospa vielä tulevaisuudessa ehtisi enemmän.

Lopputulos oli juuri sellainen, kuten aiemminkin eli hyvä mieli jäi ja vaikka meitä olikin auton täysi väsyneitä ihmisiä, niin homma sujui ja valmistui ja meillä oli mukavaa. Suuntana siis ensi elokuu, mutta ennen sitä vielä paljon tekemistä.

kapa4.jpg