Paleohora, Kreeta 4.10.2018

 

Uusi aamu ei ollut vanhaa kummallisempi. Nukuimme hyvin tuonne seitsemän ja kahdeksan väliin ja sitten täällä jo perinteeksi muodostuneeseen tapaamme teimme aamiaisen. Kävin tuossa lähileipomossa, jonne ei ole matkaa varmaan edes kahtasataa metriä ja ostin myllynkiven kokoisesta leivästä pienen biitin. Siis oikeasti se leipä oli ihan valtavan iso ja sen lisäksi se oli hyvää. Aamiaisillamme olemme siis juoneet kahvia ja mehua ja syöneet paikallista, useimmiten vaaleaa leipää. Olemme laittaneet päälle jotain leikkelettä, juustoa, tomaattia ja kurkkua ja niin on ote normaaliin kotielämään kuta kuinkin hallussa.

 

Pari autopäivää olivat tavallaan työtä eli hieman toimeliaita ja siksi päätimme ottaa torstain kokonaan levon kannalta. Menimme siis tuohon lähirantaan ja levittäydyimme siihen kirjojen kanssa. Oli hieman pilvistä, mutta hyvin lämmintä ja kävimme sekä uimassa että lueskelimme siinä rannan ääressä. Uskomattoman äkkiä siinä hupsahti yli neljä tuntia, mutta toki välillä söimmekin, käytiin kaupassa ja läheteltiin jokunen viesti. Yleensä emme koskaan vietä aika rannalla paria tuntia enempää, mutta nyt oli sellainen päivä. Toisaalta tässä kylässä ei niin ihmeesti ole aktiviteettejä, joten tuollainen rauhallinen paikallaan oleminen oli ihan paikallaan.

 

Iltapäivä ja alkuilta sujui sitten hotellilla kevyen levon kera ja sitten illalla olikin aika lähteä syömään. Tavoitteena oli kylän ulkopuolella oleva Aurinkomatkojen kovasti kehuma kotiravintola ja sinne sitten mentiin. Pettymys! Täynnä, täydempi, täysin. Ei muuta kuin äkkiä varaamaan pöytää joko perjantaiksi tai lauantaiksi ja saimmehan me sen paikan perjantai-illaksi. Kylältä löytyi sitten ennen kokematon hyvä ruokapaikka kissa-ja koirakerjureineen ja sieltä sitten laahustimme hotellille ja päivä oli paketissa tältä erää.