Nyt on pyhäinpäivän viikonloppu. Perinteiseen malliin tämä viikonloppu on sellainen, että seurakunnan kuorot laulavat joko konsertoiden tai täydentäen jumalanpalveluksia. Koska pyhäinpäivä on tänään, on ohjelmassa myös jumalanpalvelus näin lauantaina.

Kamarikuoro treenaa kerran viikossa ja pyrkii syksyllä, talvella ja keväällä käymään esiintymässä vähintäänkin kerran kuukaudessa. Harjoitteluhan on mukavaa, mutta tavoitteellinen harjoittelu skarppaa porukkaa ja niinpä aina silloin tällöin on hyvä käydä laulamassa kuulijoille.

Kuoroamme johtaa pääasiassa Jorma Hannikainen, joka ei ole Vihdin seurakunnan työntekijä, mutta koska hänen vaimonsa, Kaisa-Leena, on seurakuntamme kanttori, olemme onnistuneet saamaan tavallaan kaksi osaajaa yhden hinnalla. Jorma työskentelee Sibelius-Akatemiassa kouluttaen tulevia kanttoreita ja ohjaten väitöksiä. Kamarikuoron johtaminen on hänen harrastuksensa ja samalla käytännön ammattitaitoa ylläpitävä homma. Tämä kuva on otettu joskus syksyllä ja kuvaa muistaakseni julkaistiin jossain paikallisessa mediassa ikään kuin houkuttamassa laulamisesta innokkaita ihmisiä liittymään joukkoon. Kuoroamme johtava Jorma istuu flyygelin edessä.

kuoromiehet.jpg

*********

Kamarikuoroon haluava pääsee ensimmäiseksi laulukokeeseen. Siinä punnitaan laulutaitoa, äänen sopivuutta kuoroon sekä säestyksen kanssa että ilman. Ilman säestystä laulettaessa haetaan sävellajeissa pysymistä eli siis vireen säilyttämistä. Jorma ja Kaisa-Leena kuuntelevat toki äänialueen eli päättelevät kokeessa, onko kyseessä sopraano, altto, tenori vai basso. Kyseinen laulukoe on aika tyrmäävä, koska ohjelmistomme tason takia rima on laitettu aika korkealle ja ikäväkseen Hannikaiset ovat joutuneet sanomaan eitä aika monelle hyvällekin laulajalle. Kuoroon on jopa ollut halukkaita enemmän kuin ääniin mahtuu. Jorma pitää tiukasti tasapainon yllä eli nais- ja mieslaulajien suhdeluku on melkoisen tarkka. Juuri tällä hetkellä kuoro kaipaisi bassoja.

**********

Olimme tänä aamuna laulamassa jumiksessa kuolleiden muistolle. Kirkossa oli paljon ihmisiä. Ohjelmistossamme oli hyvinkin tuttuja lauluja kuten "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie", mutta sitten ihan outoja ja melkoisen vaikeitakin juttuja.

Pari-kolme viikkoa sitten Jorma sanoi minulle, että yksi tämän päivän soololauluista saattaisi mainiosti sopia minun äänelle niin korkeuden kuin värinkin puolesta. Kyse on yhdestä osasta Edvard Griegin säveltämästä hymnikokoelmasta. Otin kopin ja aloin treenata tuota laulua. Vaikea se ei ole, mutta hieman korkealla makaa ja rytmit tietenkin on kuultava tarkaan, koska kuoro ei laula samoja juttuja kuin solisti. Oli hyvin mielenkiintoista laulaa tätä teosta, koska minä en ole oikeasti tämän tyyppisen genren edustaja. Laulan mielelläni kuorostemmoja siellä takarivissä, mutta solistiset jutut ovat aina olleet ajatuksenakin vieraita ja siksi en ole niitä laulanut, jos kohta minua parempiakin laulajia on aina löytynyt pilvin pimein. Tänään kuitenkin lauloin toin Griegin hymnin "Taivaassa, ratki taivaassa"  eikä se ainakaan huonosti mennyt. Kiitostakin tuli.

Tässä vielä kuoromme taiteellisessa asussa.

kuoro.jpg