On sellainen sanonta, että jonkun asian tapahtuessa se sitten laitetaan "muistojen kirjaan". Se kirja voi olla ja varmasti onkin hyvin monella tuolla muistin kätköissä ja se on sellainen hyvin henkilökohtainen. Silloin se on sellainen opus, jota ei juurikaan jaeta ja vaikka jaettaisiinkin, niin eipä siinä olisi paljon näyttämistä, ellei nyt satu olemaan jotain oikeaa kuvaa tai filmin pätkää.

Olen usein kertoillut siitä, että minulla on runsaasti kotivideoita. Niitä on tällä hetkellä hieman reilu 150 dvd-levyä, joista noin kolmasosa on siirretty 256 gigan muistitikulle ja sitten melkoinen osa myös pilvipalveluun. Olen myös kertoillut, että minulla on paljon digikuvia. Pelkästään tuossa ulkoisella kiintolevyllä on noin 30 000. Sitten tietenkin ne vanhat paperikuvat albumeissa ja sielläkin liikutaan tuhansissa.

Tietokoneelta on hieman vaikea katsella kuvia ja vaikka siirtelisi niitä tikulle ja katselisi telkkarin kautta, niin aina se on hieman vieras tapa, joskin yleistyvä. Kun meillä on iso tv-ruutu, niin kyllä siitä on ihan kiva katsella niitä - ihan kuten videoitakin tai mitä tahansa telkkariohjelmaa.

Vanha keino on silti hyvä. Tavallaan albumi, mutta ei kuitenkaan. Olen jo yli kymmenen vuoden ajan teettänyt Ifolorilla parhaimmista kuvistani kirjasen. Ihan arkisia tapahtumia, mutta etenkin erillisiä matkakirjoja. Juuri nyt näitä kirjoja on 25 kappaletta.

 

kirjat1.jpg

Ne ovat huomattavan käteviä, koska ne eivät vie paljon tilaa, niitä on helppo katsella ja ne ovat erittäin hyvälaatuisia.

Minulla on nykyään kaksi järjestelmäkameraa, joissa on kohtuullisesti optiikkaa ja pikseleitä niin paljon, että reipaskaan suurennos ei mene suttuiseksi. Kirjani ovat A4:n kokoa ja olen kirjoja tehdessäni valkannut aina jokusen kuvan koko sivun suuruiseksi. Joissakin kirjoissa on koko aukeaman kokoinen yksittäinen kuva eli siis parhaimmillaan A3:n kokoinen. Olen aina valinnut kiiltävän paperin, jonka voi hätätapauksessa vaikka pyyhkäistä, jos vaikka päälle kaatuu jotain. Kiiltävä kuva on joka tapauksessa minun mielestä parempi kuin mattainen.

kirjat2.jpg

*********

Toki kirjan teettäminen maksaa jonkin verran, mutta ovathan ne sen arvoisia. Tuossa yläpuolella on pari erittäin onnistunutta kesäistä kuvaa uimaripojista. Kuten äsken totesin, ne ovat laadullisesti erittäin hyviä ja jopa kymmenen vuotta vanhat kirjat ovat säilyneet hyvin.

Tiedän toki, että on muitakin firmoja kuin Ifolor, mutta minä olen pitänyt siitä. Kirjan tekeminen on erittäin helppoa, joskaan ei ehkä kovin nopeaa, mutta kun ei kiirehdi, saa aika onnistuneita opuksia ja tärkeintähän on, että on itse tyytyväinen. Kirjan voi siis tehdä omalla koneella, tallentaa välillä ja jatkaa taas jonain toisena hetkenä. Kun se on kokonaan valmis, sitä voi vielä esikatsella ja kun on todella tyytyväinen, sen voi netissä lähettää firmaan ja muutaman päivän kuluttua posti tuo sen suoraan omaan postilootaan.

kirjat3.jpg