En ole talousasiantuntija enkä politiikan asiantuntija, mutta en ihan tyhmäkään. Tässä olen seuraillut hallitusneuvotteluja, jotka eivät varmaankaan ole olleet mitenkään helpot, mutta milloinkas ne nyt ovat olleet.  Lähtökohtana vaalien jälkeen on ollut tietenkin se, että  neuvotteluosapuolten kesken piti luoda kaikille kelvollinen hallitusohjelma. Kun ne raamit olivat kasassa, oli vielä tehtävä se vaikein juttu eli laskea, mistä rahat kaikkeen ohjelmassa oleviin toimintoihin.

Tämä talouspolitiikka on aina melkoinen arvoitus, koska tuleviin vuosiin ja jopa lähimpiin kuukausiin on vaikea kurkistaa. Emmehän me tiedä, miten maailmantalous kehittyy ja jos maailmalla mennään miinusmerkkisesti, niin silloin mennään myös Suomessa ja pahimmassa tapauksessa vielä lujempaa kuin monessa muussa maassa. Onhan se moneen kertaan nähty.

Viimeisimmät uutiset ajatellen Rinteen suunnitelmien toteutumista perustuvat talouden positiiviseen kehittymiseen ja yhtälailla työllisyyden kasvuun. Jäävätkö nämä alle Rinteen oletusten ja kuinka paljon ne sitten vaikuttavat hallitusohjelman toteutumiseen? Oppositio on jo lähtökuopissa ja varautumassa tiukkiin vastaiskuihin, kun hallitus tekee päätöksiään. Nyt meillä on kuitenkin ainakin tämän hetken kuvioiden mukaan enemmistöhallitus ja hehän sitten aina välikysymysten tullessa äänestävät opposition nurin. Joka tapauksessa rahaa pitäisi löytyä yli miljardin euron verran ja se on Suomen kokoisessa maassa melkoisen paljon. 

Jos laskisi miljardin tarpeen, niin jakamalla sen maamme väkiluvulla, saisimme aika pieneltä kuuluvan summan per nenä. Miljardihan on tuhat miljoonaa. Maassamme asuu reippaasti viisi miljoonaa ihmistä eli pyöristetään siihen tasalukuun. Viisi miljoonaa menee miljardiin 200 kertaa. Siis jos jokaiselta Suomessa asuvalta ihmiseltä otetaan 200 euroa pois, niin siitä saadaan miljardi. Kuulostaa kyllä yllättävän pieneltä, mutta pitää muistaa, että meillä on pelkästään alle 20-vuotiaita reippaasti yli miljoona henkeä ja heistä suurin osa on lapsia, koululaisia ja opiskelijoita, joilla ei ole 200 euroa ja jos onkin se menee ihan henkilökohtaisiin pakkomenoihin esim. opiskelijoilla kirjoihin, tietokoneeseen, vuokraan jne. Meillä on vanhuksia, työttömiä, sairaita ja muulla tavoin työhön kykenemättömiä melkoisen paljon ja heille 200 euroa on suunnaton omaisuus. Niinpä tuo kahdensadan kakku ei kyllä jakaantuisi tasan koko kansakunnan kesken.

Millä tavoin voisimme siis saada kasaan riittävän määrän rahaa? Hallitusneuvotteluissa on tietenkin mietitty tätä asiaa moneen kertaan eikä tässä mitään neuvoja tarvitsisi ruveta antamaan, varsinkaan kun ei ymmärrä talouden realiteettejä. Koska en ole vastuussa muusta kuin omasta taloudestani, niin ainahan tässä voi esittää mitä tahansa hullua, mutta näissäkin on oma pointtinsa.

***********

Olen ennenkin pitänyt totista yksinpuhelua näistä asioista enkä takuulla ole saanut ketään puolelleni, koska ehdotukseni tekisivät kipeää asianosaisille - muuten myös itselleni. Kun puhutaan veronkorotuksista ja erityyppisistä ylimääräisistä maksuista, niin sehän on oiva keino saada valtion ja kuntien kassaan rahaa.

Koska litra maitoa maksaa kaikille saman verran, on todella hyvätuloisilla vara ostaa maitoa ja juustoa ja vaikka kinkkuakin, vaikka prosentteja hieman lisättäisiin. Pitäisi vaan ottaa taulukot käteen ja laittaa prosentteja tulojen mukaan. Tosi paljon tienaavat pystyvät maksamaan ylimääräistäkin. Ei nyt puhuta kymmenistä prosenteista, vaan nolla pilkku jostakin - se tuo jo vähän lisää sinne kirstuun. Pienituloisten, siis tosi pienituloisten, veroja ei saa ollenkaan nostaa - ei heillä ole muutenkaan asiat kovin hyvin.

Turhuuksia voitaisiin verottaa aika reippaasti. En hirveästi yksilöi näitä, mutta kuka tarvitsee aikuisten oikeasti vesiskootteria tai moottorikelkkaa (jota toki Lapin poro- ja metsämiehet tarvitsevat, mutta hupikäyttäjiä on tosi paljon)? Kuka tarvitsee ihan oikeasti pikaveneitä, purjeveneitä, mökkejä, kakkosasuntoja, kakkos- ja kolmosautoja, moottoripyörää? Listasta tulee äkkiä pitkä.  Jos pystyy selvittämään ihan oikeasti näiden juttujen tarvetta, niin verotusta ei tietenkään tarvitse ainakaan kovin paljon nostaa, mutta jos ei todellista pakkotarvetta ole, niin kyllä silloin voisi olla valmis maksamaan hieman lisää, niin kovalta kuin se tuntuukin.

Entäpä sitten tupakka ja alkoholi. Ne molemmat aiheuttavat hillittömät kansantaloudelliset tappiot vuosittain. On lyhyitä ja pitkiä sairauslomia, yllättäviä luvattomia poissaoloja, rankkoja sairaalajaksoja jne. eli molempien nautintoaineiden aiheuttamat hoidot ja työelämään vaikuttavat kustannukset ovat todella suuria. Äärivaihtoehto voisi olla totaalikielto, mutta eihän siitä tulisi mitään, joten täysin turhina tuotteina niiden verotusta voisi kiristää entisestäänkin ja paljon. Toki se lisäisi Viron viinarallia , mutta sitäkin voisi verottaa ja olisihan mahdollista laatia lakeja, joka rajoittaa alkoholin tuontia - paluu takaisin entiseen. Alkoholin salakuljetus muualta samoin kuin sen luvaton valmistaminen voitaisiin toki sanktioida huimilla sakoilla - siis puhutaan esim. kymmenistä tuhansista tai omaisuuden takavarikoista. 

Minä olen kova vinkumaan liikenteen ongelmista, joiksi näen alinopeudet, ykinopeudet ja kännykkään kälättämisen. Jos ihminen ei kykene ajamaan nopeusrajoitusten mukaan, niin olisi parempi pysyä pois sieltä maantieltä. Tämä koskee niin ali- kuin ylinopeuksiakin. Satasen alueella seitsemääkymppiä köröttelevä kuski on hillittömäksi vaaraksi liikenteelle. Jokainen pohtikoon, miksi - en yritä selittää. Yhtä lailla samalla alueella 130 km:n tuntinopeudella riehuvaa vauhtipelleä. Kännykkään puhujat ovat niin ikään vaaraksi. En enää viitsi kirjoittaa siitä sen kummemmin. Ihmettelen vaan, miksi ihmiset eivät kytke puhelintaan autojen Bluetooth-järjestelmään, koska nykyautoissa se alkaa olla vakiovaruste ja käytännössä suurimmalla osalla ihmisistä on älypuhelin.  Nämä ovat vaarallisia asioita ja niiden rikkomisesta pitäisi pystyä antamaan tuntuvia rangaistuksia.

Raakaa puhetta, mutta nyt minä vaan esitän yltiöpäisiä teorioita.

********

Tulevina vuosina tai vuosikymmeninä, maamme joutuu taloudellisesti rajuihin haasteisiin, joista on jo nyt isot merkit. Julkinen talous kokee paineita aina vaan enemmän ja enemmän, kun väki vanhenee, eläköityy ja samalla nuorten määrä vähenee. Eläkkeensaajia tulee lisää, mutta niitä ihmisiä, jotka tekevät töitä ja maksavat veroja tulee koko ajan vähemmän. Osa muutenkin vähenevästä nuorisosta ei tule koskaan pääsemään kunnolla työelämään syrjäytymisen ja suoranaisen työkyvyttömyyden takia ja työn vieroksuminen lisääntyy muutenkin. Ratkaisukeinona oleva maahanmuutto kohtaa koko ajan suuria vaikeuksia maahanmuuttovastaisuuden kasvaessa ja eipä tässä merkkejä sen vähenemisestä tunnu olevan.

Julkisen talouden ylläpitäminen verovaroin käy koko ajan hankalammaksi enkä todellakaan usko olevani väärässä, kun epäilen, että terveydenhuoltokuluja aletaan entistä enemmän perimään asiakkailta. Yhtä lailla uskon, että suomalainen kolutus alkaa mennä kohti maksullisuutta alkaen korkeakouluista ja vähitellen, ei ehkä minun elinaikanani, myös peruskoulun kuluja aletaan periä käyttäjiltä - ensin tulee ruokamaksu, sitten hiljalleen välinemaksu, kohta materiaalimaksu jne. Ei ehkä suuria summia, mutta esim. alakoulussa 10€/oppilas/kuukausi. Sillä kerättäisiin 500 oppilaan koululle 5000 euroa kuussa eli kouluvuoden aikana 50000€, jolla sitten voitaisiin hankkia esim. oppimateriaaleja tarvitsematta kuluttaa verovaroja. Tähän mennään vielä joskus, mutta kuten sanoin, ei välttämättä minun elinaikanani.

***********

Aikamoista Monopolia tämä valtiolaivan kuskaaminen on. Ei käy kateeksi hallituksen tekijöitä eikä kansanedustajia. Kyse on hillittömän suurista asioista, joissa joudutaan ottamaan kantaa todella isoihin asioihin ja joiden merkitys tulevaisuudelle on hyvin ratkaiseva.

monopol.jpg