Yksi kesän merkki on grillauksen tuoksu. Yhdessä jos toisessakin pihassa on kaasugrilli nostettu esiin ja kauppojen kaasukaapit tyhjenevät kovaa kyytiä. Markettien lihahyllyt tyhjenevät grillattavista lihoista ja makkarat katoavat melkein valon nopeudella. Mikäpäs siinä. Kesällä on kiva istua ulkona nauttimassa hyvästä ilmasta ja ja maistuvasta, jos kohta hieman epäterveellisestäkin, ruuasta.

Meidän kaasugrilli vietti talvensa tuossa takapihalla katoksen alla eikä siinä mitään - ihan hyvin se siellä pysyi. Likaiseksi tuli, mutta meillä on vettä ja puhdistusainetta. Kaasuletkuista olin kyllä huolissani ja olin jo vaihtamassa niitä, mutta Jussi kävi sitten remontoimassa hökötystä ja eiköhän tässä taas yksi kesä mennä. Meillä on kaksi pulloa, joista pidän aina toista tyhjänä ja kun käytössä oleva alkaa olla lähellä tyhjentymistä, käyn hakemassa kakkospullon täyteen ja niin ei pitäisi ikävää ylläriä päästä tulemaan.

lettu3.jpg

 

*************

Eilen illalla pääsin siihen hetkeen, jota odotan aina läpi koko talven - lettuja paistamaan. Sisällä ei oikein viitsi letutella, koska siitä syntyy hiukkasen käryä ja jos huonosti käy, niin käryä tulee enemmänkin kuin hiukkasen. Tämä on sellainen merkittävä syy, miksi meillä ei letutella talvisin.

Mutta nyt sitten nasahti eli olosuhteet olivat kohdallaan, lettutarvikkeet löytyivät kaapista ja eikun työhön ja toimeen. Meitä oli vain Irmeli ja minä ja tein vain pienen taikinan. Puoli litraa maitoa ja muuta tarpeet päälle ja jepulis.

lettu2.jpg

***********

Koska lettu on herkku, se pitää syödä makean kanssa. Jos siihen sotketaan jotain outoa, kuten sieniä tai suolalohta, se ei enää ole lettu, vaan joku lättypiiras tai joku tyhmä ranskalainen nimi - crepes bonjour de gaulle. Letun päälle laitetaan joko hyvää hilloa tai kermavaahtoa tai sokeria tai näitä kaikkia. Tämä on totisesti totta.

lettu1.jpg

*********

Tänään sitten kannoimme grillin tuohon nurmikolle, latasimme painepesurin käyttökuntoon ja ruiskutimme grillinpuhdistusainetta kiinnipalaneisiin rasvapaikkoihin ja sitten odotettiin. Tunnin varroimme siinä ja sitten paineella päälle ja pahimmat lähti jonnekin avaruuteen. Kyllä siinä kymmenen vuoden jäljet jo näkyvät, mutta vielä ehkä tämä kesä katsotaan.