Kuten niin monet tietävät, meillä on kolme lasta. Hassua kirjoittaa lapsista, kun jokainen on jo aikuinen, mutta minuakin vanhempien sukupolvien edustajat ovat aina puhuneet, että lapset ovat lapsia niin kauan kuin elämää piisaa ja olenhan minä sen saman huomannut. Ei se, että lapset kasvavat ja muuttavat omilleen ja menevät omiin töihinsä ja omaan elämäänsä tarkoita sitä, että vanhemmat lopettaisivat lastensa ajattelemisen. Huolet ovat eri tasolla, mutta kyllä ne aina joissakin asioissa nousevat ainakin hetkeksi pintaan. Yhtä lailla, kun menee hyvin, niistä asioista iloitaan.

Essi meillä on vanhin, sitten Paavo-Pekka ja Kerttu on nuorin. Kaikki ovat aikoinaan kouluttautuneet hyvin ja jokaisella on myös työpaikka. Kerttu jatkaa opintojaan syksyllä eli koulutusputki on vielä päällä. Meidänkin tuttavapiirissä on ihmisiä, joiden lapsilla on ollut vaikeuksia löytää töitä ja sehän on toki isokin huoli. 

Lapset järjestivät itselleen yhteiset juhlat ihan niin yksinkertaisesta jutusta johtuen, kuin että heidän yhteisikänsä on ollut eiliseen saakka 100 vuotta. Paavo-Pekka vietti eilen synttäreitään ja siksi tuo luku nousi 101:een, mutta Essin maaliskuisista synttäreistä alkaen tuo luku on ollut tasan 100. Saavutus sekin.

Aloin eilen illalla laskella huvikseni muitakin ikäjuttuja ja totesin siinä, että Essin lapset (meidän lapsenlapset siis) pääsevät yhteensä 50:een heinäkuun lopulla, kun Artturi täyttää 14. Saavutus sekin.

Siitä aloin sitten laskeskella asioita eteenpäin ja pääsin sellaiseen tulokseen, että nämä Essin neljä lasta saavat 100 vuotta täyteen kesäkuun 9. päivänä vuonna 2031.

Menin vielä asioissa eteenpäin eli laskin, milloin lapset saavat minut ja Irmelin kiinni. Tämä huima tapaus tapahtuu lokakuun 16. päivänä vuonna 2038, jolloin Irmeli ja minä ja toisaalta lapset olemme yhteensä 159. Lapsenlapset ovat silloin "vasta" 126 eli minulla piisaa tätä laskemista.

mukulat.jpg