Viime viikko ja etenkin kulunut viikonloppu olivat vallan veikeän kuumat. Lämpötilat nouvivat päivisin niin korkeiksi, että niistä riittää puhumista tuleville sukupolvillekin - se oli se kesä 2019.

******

Irmelin loma loppui juuri pahimmilleen, kun nämä oikein viimeisen päälle lomailmat alkoivat. Se, että näin kuumilla keleillä emme ihmeesti mitään kummallista olisi lomallakaan tehneet, mutta kun rouva joutui olemaan ihan töissä, niin ei sekään aivan hupposen hääppöstä ollut.

Lämpötilat tuon viime viikon ja viikonlopun aikana ovat päivisin kivunneet kolmenkymmenen tietämille ja toki avoimissa paikoissa auringon paahde on ollut ihan huikeasti kuumempaa. Iltapäivän kuumimpina tunteina ei meidän Ulkohuoneessa pystynyt olemaan - iltaisin kylläkin pystyttiin istumaan varsin myöhään palelematta tippaakaan.

l%C3%A4mp%C3%B6.jpg

 

*********

Tuossa oli puhetta pyöräilystä aiemmin viikolla. Olen kyllä käynyt viime aikoina lähes joka päivä vähintään hieman alle tunnin lenkillä. Liikkeelle on ollut kuitenkin pakko lähteä ennen yhdeksää - jopa kahdeksan maissa, jos halusi selvitä ilman lämpöhalvausta. Minulla ei ole sykemittaria, mutta kyllähän sen hengityksestä huomaa, jos alkaa paahtaa liian kovaa. Hiljakseen olen poljeskellut ja pyrkinyt etsimään mahdollisimman tasaisia reittejä, mikä kylläkin täällä päin Suomea on todella hankalaa - meillä riittää laaksoa ja kukkulaa.

Yhtenä aamuna ajattelin katsoa, kuinka kauan minulla kestää mennä työpaikalleni sellaista reittiä, jota en ennen ole polkenut. Matkaa on noin 12 kilometriä. Alkutaival, reipas neljä kilsaa on melkoisen helppoa, mutta loppumatka onkin sitten ylämäkeä ja parissa paikassa osittain kovaa nousua ja kyllähän siinä maitohappo vinkui ja läähätys kävi, mutta onneksi se nyt ei ollut koko matkaa. Ajomatka kesti reippaan neljäkymmentä minuuttia, mutta kuvaavaa tuolle pääosin nousuvoittoisalle reitille on se, että paluumatka vei lähes kymmenen minuuttia vähemmän enkä yhtään riehunut reitillä. Haimoontie kirkolle päin vaan sattuu olemaan lähes koko ajan alamäkeä.

Istuin taukohetkeni juomassa koulun pihassa, missä oli hyvin rauhallista, kun päiväkotikin oli vielä kiinni. No, ensi viikolla on kuhinaa.

py%C3%B6r%C3%A4haimoo.jpg

********

Melkoinen osa päivistä on kulunut olemalla. Kun on näinkin kuuma kuin on ollut, niin turha riehuminen tekee vain huonon olon. Niinpä en ole siivonnut enkä juuri tehnyt mitään ns. viisasta. Pääosin lukenut ja tehnyt joitakin kuvien ja kotivideoiden arkistoja, soitellut ja lötköillyt tuossa pihassa. Nurmikkoa en ole ajellut, siimaleikkurilla vetelin pari ojaa hieman matalammaksi, mutta viileämpiä kelejä odotellessa olen pelkästään suunnitellut kotihommia. Suunnittelu on helppoa. Sen kuin vaan makaa sohvalla ja ajattelee tekevänsä jotain.

**********

Uimassa olen käynyt joka päivä, parhaana kaksikin kertaa ja joka päivä ihan siinä auringon jo hiljalleen laskiessa. Valitettavasti uimapaikat ovat kaukana - yli 10 kilsan päässä ja niinpä se käy melkein työstä. Hyvä fiilis siitä joka tapauksessa syntyy ja kun autossa on ilmastointi, pysyy se freesi olo sitten koko loppuillan. Uimaan lähtiessämme laitoimme ilmalämpöpumpun hiljalleen viilentämään ja niin sitten koko huusholli oli mukavasti viilentynyt, kun saavuimme kotiin.

Olemme käyneet tämän hellejakson aikana kolmessa paikassa kastautumassa. Karkkilan puolella sijaitsee Parsilanjärvi, missä on ihan pieni ranta - tosi kiva hiekkapohjainen, yksityisellä alueella, mutta Karkkilan kaupungin ylläpitämä. Toinen suosittu paikka on metsälampi, joka sekin sijaitsee yksityisalueella, mutta omistaja on luvannut, että lammen ympäristöä saa käyttää jopa leiriytymiseen, kunhan paikat pysyvät siisteinä. Sen nimi on Penikkalampi, josta olen tämän blogin historiassa kertonut useinkin ja julkaissut myös kuvia, kuten nytkin. Kas tässä.

peni8.jpgpeni7.jpgpeni6.jpg

Kolmas ranta, missä kävimme on Salmin ulkoilualueella, Iso-Parikkaan järvessä. Siellä tosin piipahdimme vain kerran. 

*******

Lauantaina lähdimme oikein picquet nicquetille eli suomalaisittain piknikille. En ole varma ranskalaisesta kirjoitusasusta, mutta jotain tuollaista se on. Irmeli paistoi broileria ja sitten erilaisten lisukkeiden kanssa hän kääri ne sellaiseksi tötteröksi, vähän kuin kreikkalainen jiropita,  ja sitten kylmälaukkuun. Otettiin mehua ja limua ja pieni puteli kuoharia, kahvia ja keksejä ja sitten matkaan kohti Penikkalampea. Tarkoitus oli olla useampi tunti ja niinpä pakkasimme matkaan kätevät alumiinirunkoiset rantatuolit. Otimme kirjat matkaan, minulla oli John Fogertyn elämäkerta ja Irmelillä joku munakirja.

Penikkalammelle pääsee siis meiltä ajamalla autolla (joskin kävin siellä yhtenä päivänä mopolla), mutta viimeinen puoli kilsaa täytyy kävellä ja vielä melkoiseen ylämäkeen. Minä suoritin sen raskaan osuuden eli ajoin autoa, Irmeli kantoi tavarat.

peni4.jpgpeni3.jpg

*****

Lammella rantauduimme tutulle nuotiopaikalle ( ja siis ei, emme todellakaan sytyttäneet nuotiota), mistä oli kätevä pulahtaa uimaan ja köllötellä lukien. Lukeminen jäi tosin lähes kokonaan, kun kohtasimme tosi kivan nummelalaispariskunnan, joiden kanssa juteltiin koko iltapäivä niitä näitä kaikkea mahdollista.

peni2.jpgpeni1.jpg

Viivyimme rannassa viisi tuntia, mikä tosiaan hupsahti hetkessä. Aurinko oli kyllä taivaallisen kuuma ja siksipä etsimme puiden alta koko ajan varjoa. Onnistuimme hyvin.

***********

Lauantaina oli kansallinen saunapäivä ja tottahan me sitten saunoimme, kuten muutenkin (lähes) aina lauantaisin. Oli kiva löylytellä ja sitten taas tulla Ulkohuoneeseen istumaan ja sitten taas löylyyn jne. Samalla kuuntelimme Areenasta Entisten Nuorten Sävellahjaa eli Enskaa ja niinpä koko saunajuttu kesti kaksi tuntia.

sauna2.jpgsauna1.jpg

Saunan jälkeen istuimme vielä varmaan toista tuntia Ulkohuoneessa ja kuuntelimme musaa Spotifysta. Minä valkkasin mukavia biisejä ja nautimme niistä. Kuta kuinkin pimeää oli, kun siirryimme yöpuulle.

*********

Eilen oli koko kesän kuumin päivä. Reippaasti yli kolmekymmentä ja kyllähän se tuntui. Köllötimme kotona ilmapumpun puhalluksen alla ja kävimme uimassakin. Illalla minä paistelin lettuja ja pojat ja Essi tulivat herkuttelemaan. Olen muuten erinomainen letuntekijä - uskokaa tai älkää, mutta aina tulee kehuja - höm!

lettu1.jpglettu2.jpg