Vaikka olenkin eläkkeellä, niin minulla on jälleen mahdollisuus päästä itse ansaitulle lomalle. Minähän teen sijaisuutta koulussa ja koulut puolestaan meillä täällä päin jäävät koko ensi viikoksi lomalle ja niinpä minä siinä sivussa. Hommat alkoivat elokuun 6. päivänä opettajien yhteisellä koulutustilaisuudella ja niitä jatkettiin pelkästään suunnitellen ja valmistellen 7. päivänä kunnes oppilaat tulivat  8. päivänä kuvioihin mukaan. Nyt on sitten kuta kuinkin 47 koulupäivää tehty ja kun syyslukukaudella on 91 päivää, niin tässähän ollaan hyväsesti ohitettu lukukauden puoliväli ja itse asiassa jo 25% koko lukuvuodesta.

Minähän pidin "ommoo lommoo" syyskuussa ja sen jälkeen olen nyt ollut kolme viikkoa duunissa ja niinpä tuntuu suorastaan hassulta taas lomailla. No, en pane vastaan. En muista, milloin koulujen syyslomahässäköinti alkoi, mutta kyllähän se jo 1980-luvulla oli käytössä. Enimmäkseen meillä kuten muuallakin loma on ollut viikon mittainen, mutta on näitä kahden päivän keikauksiakin ollut, mitä kyllä pidetään yleisesti pelkkänä kiusantekona. Siinä parissa päivässä ei oikein ehdi minnekään reissuun ja yhtä lailla parissa päivässä ei mieli ja sielu juurikaan lepää. Toki ne ovat vapaata aikaa, mutta siltikin aika vähäinen pätkä ja ainakin meillä päin hyvin monet oppilaat silloin kahden päivän lomaviikolla anoivat ne puuttuvat kolme päivää vapaaksi ja näin koulut pelasivat aika lailla kevyellä liekillä.

Kun lapset olivat pieniä, käytimme syysloman usein käymällä Kivijärvellä mummon luona ja samaan viikkoon mahtui myös Kotkan reissu eli olimme kyllä tehokkaita siinä suhteessa. Näin teimme, jos Irmeli pystyi pitämään lomaa ja itse asiassa hän kykenikin siihen aika usein. Teimme näitä mummolareissuja vielä silloinkin, kun lapset alkoivat olla isompia, joskaan kaikki eivät sitten olleet aina näillä reissuilla mukana. Essin opiskeluvuosina piipahdimme aina silloin tällöin Savonlinnassa. Ulkomaan reissuja ei tehty, koska ei ollut varaa. Kalliimmat lomamatkat tehtiin aina kesällä emmekä millään kyenneet viemään koko sakkia mihinkään kauemmas syyslomalla, kun vielä nuo matkanjärjestäjät keksivät nostaa viikon 42 hintoja huomattavasti.

Tallinnassa saatoimme piipahtaa jo 90-luvun lomien aikaan. Sinne matkusteluhan oli silloin vasta alkutekijöissään ja koko homma ihan sikamaisen halpaa. Lisäksi se on julman hieno paikka, joten toki siellä oli kiva käydä. Koko perheellä emme olleet siellä yöreissuja, mutta jossain vaiheessa jäimme Irmelin kanssa kahdestaan reissatessamme jopa pariksi yöksi.

Kauemmas aurinkoa katsomaan olemme syyslomilla menneet vain kolme kertaa. Ensimmäinen tehtiin lokakuussa 2014 ja silloinhan kohteena oli Malemen kylä Kreetalla. Toinen reissu sitten 2015 Ranskaan, Nizzaan ja kolmas reissu 2017 Malagaan, Espanjaan. Viime vuonna olimme syys-lokakuun vaihteessa Kreetalla, Paleohorassa ja nyt sitten jo syyskuun puolivälissä Lefkasilla. Hyvin monien suomalaisten suosimissa kohteissa kuten Thaimaassa tai Kanarialla emme ole käyneet.

Ensi viikko siis sujuu minun osalta lomaillessa ja suunnitelmissa on mahdollisesti piipahdus Kivijärvellä, mutta se toteutuu vain, jos a) pysyn terveenä ja b) kelit ovat suotuisat. Epäilen, että en saa renkaita vaihdetuksi ja jos keli menee liian lähelle talvista, niin en lähde ollenkaan. En myöskään lähde, jos yhtään on vähänkään flunssainen olo. Huomiseksi minulla on lippu HIFK:n matsiin ja ensi viikon lopulla eräs tilaisuus, eli on tässä nyt jotain suunnittelilla. Irmeli on valitettavasti töissä koko viikon, joten hänen kanssaan emme ainakaan mitään erikoisen kummallisia reissuja pääse tekemään.

syysaamu.jpg