Olen laulanut monenlaisissa kuoroissa jo reippaan 40 vuotta. Yhteistä niille on ollut henkilökohtainen haluni laulaa sekakuorossa. Onhan tuota kysyntää mieskuoronkin puolelle ollut, mutta se ei vaan sytytä minua sillä tavalla kuin tuollainen naisista ja miehistä organisoitu lauluryhmä.

Liityin kolme vuotta sitten Vihdin kamarikuoroon. Halusin siinä kohtaa vielä päästä sellaiseen ryhmään, missä lauletaan suuria kirkkomusiikkiteoksia ja tiesin, että Kamarikuoro valmistelee pääsiäiseksi J.S.Bachin Johannes-passiota ja myös samaisen säveltäjän joulun ajan suurteos, Jouluoratorio, oli ollut puheissa. 

Vettä on virrannut aloittamiseni jälkeen Kirjavanjoessa suhteellisen paljon ja olen siinä veden loristessa päässyt nauttimaan mainitsemani kuoron riveissä haluamistani sävelteoksista. Nuo molemmat Bachit ja kuukausi sitten yhdessä Lohjan Laurentius-kuoron kanssa laulettu Mozartin Requiem ovat olleet siellä toiveideni kärkipäässä ja jos minulta nyt kysyttäisiin jotain, mitä ei vielä ole laulettu, niin sanoisinpa ääneen haluavani laulaa Faurén Requiemin. Verrattuna edellisiin mainitsemiini suuriin sävellyksiin, on tuo ranskalainen messu pieni ja vaatimaton, mutta järjettömän kaunis ja se saattaisi jopa onnistua kokonaan omin voimin - solisteja myöten. Minähän en näistä tietenkään päätä, mutta tulipa mieleen viime sunnuntaina nähdessäni entisen Vihdin kanttorin, Martti Kilpeläisen, joka aikoinaan johti ja toteutti hiljaa kiirehtien vihtiläisten oman Faurén. 

Vihdin kirkon pääurut täyttävät tänä vuonna 90 vuotta ja pyöreiden vuosien kunniaksi olemme saaneet tänä vuonna kuulla kirkossamme monta hienoa konserttia ja jopa urkumaratonin. Kun samalla Vihdin kamarikuoro täyttää tänä vuonna viisi vuotta, oli hyvä hetki juhlia molempia. Kuoro nimittäin äänitti keväällä johtajamme, Jornma Hannikaisen johdolla, kolme teosta, joiden nimet näkyvät tuossa seuraavassa kuvassa. Samalle levylle kanttorimme Kaisa-Leena Hannikainen soitti kaksi upeaa urkuteosta ja siinä oli sitten levyyn upeaa aineistoa vihtiläisen musiikkihistorian sivuja koristamaan. 

Louis Viernen sävellysteos on tehty kaksille uruille ja sekä äänityksessä että viime sunnuntaina pidetyssä levynjulkaisukonsertissa kuoriurkuja soitti kirkkomusiikin opiskelija Elisa Ahola. Levyllä laulaa kuoron lisäksi sooloja laulunopettajamme, laulutaiteilija Juho Punkeri, jonka upea tenoriääni täyttää Vihdin kirkon kaikki sopukat, kun hän laittaa niin sanotusti kaikki kehiin.

levy2.jpg

Levyn äänitti kuoromme tenori Heikki Hannikainen ja hän teki myös kaikki tarvittavat jälkikäsittelyt. 

Oma osuuteni tämän levyn tekemisessä jäi vaatimattomaksi. Kärsin äänitysaikana korvieni epätasapainosta ja minusta olisi todennäköisesti ollut haittaa siellä ja niinpä minun oli surukseni jäätävä projektista pois. Onnistuin kyllä tekemään levytyssessiosta lyhyehkön videopätkän ja otin levytyksen aikana kirkossa runsaasti valokuvia, joista aika moni sitten päätyi myös levyn kansilehdykkäänkin. En siis mitenkään onnettoman osattomaksi jäänyt tuosta tekemisen riemusta, vaikka varsinainen asia jäikin tekemättä.

Kuoro siis piti julkaisukonsertin viime sunnuntaina äänityspaikassaan, Vihdin kirkossa ja tapahtuma oli saanut houkutelluksi paikalle reippaasti yli sata kuulijaa. Levyn kappaleiden lisäksi Juho lauloi pari muuta laulua ja uskoakseni yleisö oli kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväinen konserttiin.

kamarikuoro.jpg