Kävimme joulun aikaa kolmesti Helsingissä, joskin se yksi reissu oli vain sellainen kevyt läpikulkujuttu. Toisella kerrallahan me seikkailimme metrolla ja tutustuimme Ateneumin ja Famen tarjontaan. Vielä tässä jo vuoden vaihduttua hilpaisimme stadiin ja otimme Aleksanterin mukaan.

Tällä kertaa kohteena oli ensin luonnontieteellinen museo. Aksu sai valita joko Kansallismuseon tai sitten tämän kohteen, jonka hän siis priorisoi. Koska Irmelillä ja minulla on Museokortti, pääsimme sisään "ilmaiseksi" ja vain Aksulle piti ostaa lippu. Ilmaiseksi on sitaateissa siksi, että kortti maksoi 69 euroa eli eihän se ilmainen ole, mutta mitä enemmän viitsii museoitua, sitä halvemmiksi ne reissut tulevat. 69 vierailua tekisi jo yhdelle käynnille hinnaksi euron.

hki1.jpg

Tutustuimme eri kohteisiin kolmessa eri kerroksessa, mutta emme ehtineet kunnolla lukea niitä kaikkia kylttejä, koska museo meni viideltä kiinni ja meillä oli vain puolitoista tuntia aikaa. Ehdittiin siinä joka tapauksessa nähdä ja kokea monenlaista ja tuli siinä ihan uutta tietoakin. 

Toinen kohteemme oli sitten Lux Helsinki, joka on siis se valoilla tehty performanssi, missä heijastellaan kuvia ja tehdään kaikenlaisia liikkuvia juttuja eri suuntiin. On räiskettä ja väläyksiä ja monenlaisia värejä. Irmelin ja Aksun lisäksi sain seuraksi Kertun.

Olemme monena vuonna aiemminkin käyneet tutustumassa tuohon esitykseen, mutta nyt on pakko sanoa, että aikamoinen pettymys siitä reissusta tuli. Nimittäin ihmisiä oli ihan järkyttävästi eli ei siellä oikeastaan nähnyt juuri mitään. Niihin sisäpihaesityksiin olisi pitänyt jonottaa ja se olisi kestänyt vaikka kuinka, emmekä me tarenneet emmekä jaksaneet sitä touhua. Niinpä teimme loppujen lopuksi melkoisen pikakävelyn suurkirkolta kohti kaupunginteatteria, jonne emme kuitenkaan kävelleet. Kunhan ihailimme sitä kauempaa. Hieman on pimeässä kuvan ottajan käsi tärähtänyt, mutta kyllä se teatterin valaisu oli kieltämättä hieno.

hki3.jpg

Koko reissun hienoin anti oli ehkä eräänlainen valokuja, joka oli sijoitettu jollekin isolle kentälle. Minä olen hillittömän huono tuntemaan Helsingin paikkoja nimeltä - tulee vaan selitetyksi, että siitä kirkolta vasemmalle ja sitten eteenpäin ja sitten vähän käännyt ja sitten olet jonkun ison rakennuksen vieressä. En minä muista katujen nimiä - en ole ikinä niitä oppinut - saati sitten mitään puistoja tai sellaisia. Paremmin tiedän Pariisin puistot. Joka tapauksessa se valokuja oli hieno. 

hki4.jpg

Koko reissun uusi kokemus oli ajaa keskustasta Kertulle bussilla. Yleensä olemme kulkeneet ratikalla ( = sporalla), mutta bussi oli tässä tapauksessa näppärämpi.

Kotimatkalla kävimme Aksun toivomuksesta syömässä Burger Kingissä, missä minä söin salaatin ja poika söi burger-aterian. Irmeli haki itselleen naapuripaikasta take away-juttuja.