Kävimme keskiviikkona, siis varsinaisena juhlapäivänä Helsingissä syömässä kunnollisen illallisen. Se ei ollutkaan mitään mäkkäriruokaa eikä edes Juttutupajuttu, vaan ihan oiken gourmet-homma. Tällaisen elämyksen meille tarjoili sellainen upea ravintola kuin Vinkkeli.

Vinkkeli on sisältä todella kauniiksi laitettu. Ei mikään ylellisen super, mutta hyvin näkee, että kyseessä on hieno paikka. Astiat ovat todellista vintagea - vanhoja ja kauniita. Juomalasit on viimeisen päälle valittuja ja sitten vielä henkilökunta on todella mahtavaa. Ravintola on hyvin suosittu ja se taas ilmeni siinä keskustellessa tarjoilijan kanssa ~ kaikki viikonloppuillallispaikat on pitkäksi aikaa varattu. Tämä siitäkin huolimatta, että ei ihan mitenkään halpa paikka.

Otimme illan menun, joka koostui neljästä eri osasta. Itse asiassa ei tullut katsotuksi edes a lá cartea, koska se iltamenu vaikutti niin hyvältä.

vinkelirme.jpg

Alkuruokana saimme paahdettua juuriselleriä, selleripyrettä, paahdettua mantelirouhetta ja omenaa ranskalaisella Mimoysette-juustorasteella hunnutettuna kera vesikrassin ja lehtipersiljan.

Toinen alkuruokaosa oli punajuurikeitto karitsan ja metanan kera.

Tässä kohtaa pääsimme pääruokaan, joka oli hummerivoissa paistettua kuhaa pinaatina, mallasleivän ja hummerikastikkeen kera. Koristeena oli mustekalan musteella värjätyt perunacrispit.

Jälkiruuaksi sitten jogurttimousse, sitrussalaatti, verigreippisorbetti ja valkosuklaapötkylät, joilla tosin oli sofistikoituneempi nimi.

Vielä loppujälkiruuaksi kahvia ja rouvalle calvados.

vinkkeli.jpg

Eipä tässä sen enempää. Suurella sydämellä voin suositella tuota ruokapaikkaa. On keskimääräistä hinnakkaampi eli kannattaa varautua siihen ja sitten siellä tuntee olonsa kotoisaksi, kun on selkeästi farkkupukua tasokkaampi kostyymi yllä. Kyllähän siellä söisi vaikka joka päivä, mutta tuo likviditeettitaso laskisi kyllä aika lailla - meikäläisellä itse asiassa suhteellisen nopeasti.

vinkelsakke.jpg