Laitoin viime viikolla blogiini postauksen pyöräilytavoitteestani eli jos vaikka 1000 kilsaa saisi tämän kesän aikana pakettiin. Silloin oli 440 kilsaa. Nyt on 500 täynnä eli puolet on hoidettu.

Lenkit ovat olleet 11-18  kilometrin mittaisia eli pyöräilyä ajatellen aika lyhyitä. Minulla on jokunen FB-kaveri, joiden tiedän harrastavan pyöräilyä enemmältikin. Jotkut ajavat tuollaisen 500 kilometriä hyvinkin parissa viikossa tai en minä ihan tarkkaan tiedä, mutta en pitäisi ihmeenä. Yksikin FB-kaverini laittoi tehneensä hyvän aamulenkin ~ 63 kilsaa, mikä on ymmärtääkseni kova suoritus. Minä en millään kykenisi tai jos vaikka ajaisinkin tuollaisen lenkin, niin tokkopa tarvitsisi viikkoon ajatellakaan ajamista.  Näillä tuntemillani kavereilla on kevyet pyörät, hyvin kapeat renkaat ja ne kiinnitettävät polkimet, jotka nostavat tehoja jopa 20%:lla. En ole kuitenkaan mitenkään innostunut hankkimaan uutta pyörää enkä vallankaan sellaista, mikä maksaa paljon.  Toki varmaan jokainen lenkkini olisi hieman nopeampi ja saattaisin ajaa pitempiäkin lenkkejä, mutta en koe sitä tarpeelliseksi.

Täytyy muistaa, että olen 63-vuotias eli en enää mikään poikanen. Ajauduin tai oikeastaan päästin itseni huonoon kuntoon sen jälkeen, kun täytin 55 tai niillä tienoilla. Siitä seurasi reipas painon nousu ja se taas vie helposti intoa esim. harrastaa liikuntaa. Nyt tässä kohtaa haluan sanoa kokemukseni syvällä äännähdyksellä, että jos a) nukut huonosti, etkä tunne itseäsi koskaan oikein levänneeksi ja etenkin iltapäivisin olet ihan tööttööt ja b) joku läheinen tai joku muukin kertoo, että kuorsaat paljon, niin mene lähimpään lääkäriin ja kerro eläväsi kuvitelmassa, että sinulla on uniapnea. Olin vielä kaksi vuotta sitten usein tosi väsynyt ja haluton esim. lähtemään lenkille. Työterveyslääkäri heitti epäilyksen uniapneasta ja sehän minulla sitten ilmeni. Sain sen yöhengityslaitteen eli c-papin ja siitä eteenpäin elämän laatu on selvästi parantunut. Puolessa vuodessa olotila muuttui ihan selvästi, mutta täytyy kuitenkin pitää jalat maassa ja kertoa, että en muuttunut 20-vuotiaaksi ~ olen edelleen yli 60 ja kyllä ne merkit tuntuvat.

Kuten sanoin, en aja hirveän pitkiä lenkkejä. Pisin on tähän saakka ollut kuta kuinkin 30 kilsaa. Kävin tänä vuonna eka kerran pyörän päällä huhtikuussa ja silloin lenkit olivat noin 8-11 kilsaa eli hiljalleen olen lisännyt matkaa. Tähän asti olen tehnyt 35 lenkkiä ja kilsamäärä on tosiaankin 501,8, mikä tekee keskimäärin vähän päälle 14 kilsaa/lenkki. Paras keskivauhti on ollut hieman yli 20 km/h, mutta enimmäkseen menen noin 17-18 km/h nopeudella eli ei siis mitään hurjaa vauhtia. Nopein kilsa on ollut Nummelan ja Oinasjoen välissä kirkolle päin tullessa jolloin viivyin sillä pätkällä noin 1,56 eli siinä mentiin jo kuitenkin selvästi keskivauhtiani kovempaa. No, siinä on alamäki ja silloin oli myötätuuli. Sport Trackerin mukaan kovin vauhti on ollut 52,9 km/h, minkä epäilen saavuttaneeni Suonpään tiellä kirkolle päin tullessa noin 5 km päässä täältä kotoa. 

Olen tietenkin hyvin iloinen siitä, että olen jaksanut pyöräillä näinkin paljon, vaikka se tietenkin kovien harrastajien silmissä näyttää ihan pikku spurtilta. Kuitenkin ikäni huomioiden ja sen, että vaikka painoni on viimekesäisestä pudonnut yli 15 kg ja koko tämän kuluneen vuoden olen kyennyt liikkumaan ihan hyvin, ei tämä kestävyyskunto vieläkään ole mikään supertasoinen. Aion pitää lenkit edelleenkin tällaisina lyhkäisinä ja hidastempoisina ja muistan toki jättää päiviä väliin, koska en tietenkään palaudu läheskään sillä tavalla kuin vaikkapa 35 vuotta sitten, jolloin juoksin tämän mittaisia pätkiä ja sitten muutaman kerran kesän päätteeksi hilpaisin maratonin.

st.jpg