Keväällä sain kutsun hesalaiseen lauluryhmään ja kävinkin kerran kokeilemassa. Ihan en asialle syttynyt ja laitoinkin sitten viestin, että enpä jatka tai siis edes aloita lauluhommia tässä porukassa. Mukavia ihmisiä ja laulaminen myös on mukavaa eli mitään sellaista ei siinä ollut, mutta ikä tekee hieman tehtäväänsä ja toisaalta minulla on kamarikuoro, joka taas vaatii runsaasti treenaamista. Helsinki on lisäksi aika kaukana noin ajatellen harjoituksia. Thromos lopetti sitä paitsi ihan tuossa viime vuoden lopulla ja siihen sitten ehkä oli osasyynä pienoinen väsyminen tai itse asiassa tunne, että kaikki on vaan tehty. Thromoksen jälkeen en itse asiassa kaivannut mitään uutta musajuttua. 

Ihan alkukesästä yksi ystäväni, joka laulaa nyt ihan vakituisesti tässä pääasiassa irlantilaismusavaikutteisessa ryhmässä, soitti ja pyysi minua avustamaan kaksiin häihin, koska lauluyhtyeen tenoripuoli on hiljakkoin hieman päässyt pienenemään. Niihin ensimmäisiin häihin en uskaltanut luvata, koska meillä oli vielä loma käsissä, mutta toisiin häihin lupasin tulla uikuttamaan tenoriosuudet.

Yksi treeni viime viikolla ja sitten lauantaina juhlavasti keikalle. No, yksi laulu vain ja paikkahan selvisi jo otsikosta. Olen ollut aiemminkin esiintymässä Temppeliaukion kirkossa eli tämä oli sitten toinen kerta. Eka kerta tapahtui varmaan viime vuosituhannella, kun Kilpeläisen johdolla veisattiin Verdin Requiem. 

temp3.jpg

Tilaisuus oli mukava, koska kyseessä oli vihkiminen. Ihan normaalikaavainen toimitus ja sujui hyvin. Lauloimme laulumme ja sekin kaiketi meni mukavasti. Urkurina oli urkutaiteilija Tapio Tiitu, joka soitti ulosmenomarssiksi saman biisin, joka oli Irmelillä ja minulla musiikkina hieman vajaa 40 vuotta sitten, kun meillä oli vastaavat bileet. Biisi oli Bachin pieni C-duuri Preludi, joka ei kuitenkaan ihan jokapäiväinen häämarssi ole. Tästä kun näppäiset - tästä - voit kuulla kyseisen Preludin minun soittamana hieman alle 14 vuotta sitten. Tiitu soitti sen paljon paremmin.

temp2.jpg

Irmeli kävi tuon hääkeikan aikana sairaalassa tapaamassa potilasta ja sitten menimmekin Kertun kanssa syömään hyvää kiinalaista ruokaa. Hyvä paikka - ruuan saa myös ilman tulimausteita, joten kana maistui erikoisen hyvältä.

mrlai.jpg