Aina silloin tällöin eteeni osuu syystä tai toisesta joku lapsena lukemani kirja tai näkemäni telkkariohjelma tai leffa. Niistä syntyy helposti sitten sellainen tunne, että voi kun löytäisin tuon jutun jostain. Ne tavallaan ovat jossain muistojen kätköissä ja sitten niitä tekee toki mieli hieman verestellä. Olen katsellut silloin tällöin 70-luvulla näkemääni "Pieni talo preerialla"-sarjaa ja se on kyllä ihan huippuhuvittava ja niin perusamerikkalainen ja kermalla kuorrutettu sarja kuin voi olla, mutta silti se on jokseenkin hieno tarina. Muutama vuosi sitten katsoin useamman alkuperäisen Batmanin, joka oli lapsuudessa kyllä aivan ehdoton ykkönen, mutta sitten jälkikatseluna kyllä paljastui todella typeräksi. No, lapsi ajattelee asioista eri tavalla kuin eläkeläinen.

Lapsuuden ajan kirjoja en itse asiassa ole hirveästi lukenut, mutta ainakin joskus olen kahlannut Viisikoita pikaisesti ja sitten esimerkiksi "Saariston lapset", jota luin oppilailleni joskus. Joskus varmaan kymmenen vuotta sitten yritin lukea jonkun Tarzanin, mutta se oli hieman liikaa. Kreegah, bundolo!

Veljeni sai joskus kauan sitten lahjaksi Eeles Landströmin kirjoittaman "Kohti päämäärää"- kirjan. Kirjassa seikkailee nuori urheilijapoika, Jukka Peltonen, josta tulee erinäisten vaiheiden jälkeen kovan luokan seiväshyppääjä. Tästä kirjasta pidin erikoisen paljon ja joskus olen miettinytkin, miten sille pojalle sitten lopulta kävi, koska hän ei vielä päässyt tuossa kirjassa niin pitkälle kuin toivoi. Tiesin, että kirjasta oli jatko-osa, mutta Kivijärveltä en sitä lapsena löytänyt enkä sitten koskaan vaivautunut etsimään. Nyt sitten jostain syystä satuin näkemään molemmat kirjat meidän kirjastossa ja niinpä nappasin ne mukaani. Kunhan saan luetuksi parhaillaan vaiheessa olevan jännärin, kahlaisen nämä kaksi kirjasta läpi ja ratkaisen Jukka Peltosen arvoituksen.

Kirjat kirjoittanut Eeles Landström tiesi kyllä, mistä kirjoitti. Kiinnostaako? Suosittelen kuukeloimaan hänen nimensä - herralla nimittäin on monenlaista meriittiä.

eels.jpg