Olemme eläneet koronan varjossa jo kahdeksan kuukautta tai oikeastaan vähän enemmänkin. Joulun jälkeen alettiin uutisoida Kiinassa riehuvasta taudista, jonka aiheuttajaksi hyvin pian löytyi tuo pahamaineinen virus. Keväällä jossain kohtaa pohdin sen aiheuttamia muutoksia elämään, jos kohta tein sen vain ihan henkilökohtaisella tasolla ja nuo vaikutuksethan ovat tietenkin hyvin erilaisia riippuen nimenomaan erilaisista elämäntilanteista meillä itse kullakin.

Meidän perheessä suurin ero normaaliin kesään näkyi lomamatkojen muutoksissa. Olin menossa Kreikkaan keväällä ja alkukesästä ja olimme myös varanneet Ahvenanmaalta kohteen. Nämä kaikki peruttiin. Kesäloma vietettiin loppujen lopuksi kotona ja lähiympäristössä ja pienellä piipahduksella Keski-Suomessa. Toki nuo reissujen peruuntumiset harmittivat, mutta koska olemme matkustelleet vuosien varrella muutenkin aika paljon, ei meitä niin hirveästi haitannut. Toista on sellaisilla, jotka esimerkiksi olivat varanneet ja suunnitelleet elämänsä ensimmäistä ulkomaanmatkaa tai vaikkapa sellaisia ihmisiä, jotka olivat päättäneet juhlistaa syntymäpäivää tai eläkkeelle pääsyä jossakin heille merkittävässä kohteessa. Perheen juhlat, joita tavallaan sattui kahdetkin eli Kertun ja Miksan häät ja Artturin ripille pääsy, olivat hieman hiljaisempaa sorttia kuin muuten olisivat ehkä olleet. Muita juhlia nyt ei oikein ollutkaan.

Muuten tuo kotona oleminen oli ihan tavallisen oloista kesää uinteineen ja metsäreissuineen eli lopultakin siitä jäi oikein hyvä maku. 

Syksyllä viruksen noustessa taas vahvemmin pintaan, olemme ehkä hieman rajoittaneet menemistä, mutta ei se hirveästi ole näkynyt. Emme kuitenkaan käy konserteissa enkä minä mene lätkämatseihin ja luulen, että vältän Artturin salibändymatsejakin, jos kohta sekään ei haittaa, koska enimmäkseen näen ne HeimoTV.stä eli Indiansien nettilähetyksenä.

Meidän kuoromme pitää tällä hetkellä taukoa. Alkusyksystä en lähtenyt lauluhommiin, kun oli vähän niitä ja näitä ongelmia ja nyt, kun ehkä olisin voinut mennä laulamaan jouluohjelmaa, niin ainakin toistaiseksi olemme jättäneet kuoron odottamaan uutta aikaa tulevaa.

Maskinaamoja alkaa jatkuvasti nähdä aiempaa enemmän ja kyllä kai sillä on iso merkitys taudin leviämisen estämistoiminnassa. Vaikka asumme ihan tässä pääkaupunkialueen reunamilla, ei meidän kunnassamme ole mitenkään suuresti ollut tartuntoja, mutta varovaisina tässä edelleen kuljetaan. 

cittari.jpg