Kaikenlaistahan sitä pitää syksyllä tuolla pihalla tehdä, mutta kuten jo lokakuussa kirjoitinkin, tuottavat puista putoavat lehdet aika kummasti työtä. Siinä ei toki ole mitään ihmeellistä, mutta se mikä risoo, on aika luonnollinen juttu eli ne lehdet eivät putoile tuolta alas samana päivänä, vaan eri lajeista riippuen vähän milloin sattuu. Niinpä harava kourassa saa heilua pitkään, ennen kuin koko homma on edes kuta kuinkin hanskassa.

Aloitin haravoinnit joskus syyskuun lopulla tai lokakuun alussa ja tein sitä touhua aina sopivan tilaisuuden tullen. Pakkasin kaikki suuriin säkkeihin ja lopulta niitä säkkejä taisi olla 28. Eihän noita kaikkia lehtiä sieltä saa millään haravoiduksi, mutta kun suurin osa on pois, niin ne haravoimatta  jäävät tuotteet hiljalleen mätänevät ja luovuttavat samalla energiansa puutarhan käyttöön. Tunnen paljon ihmisiä, jotka eivät kerää lehtiään ollenkaan, vaan silppuavat ne leikkurilla tai antavat muuten olla, mutta meillä on liikaa puita ja pensaita ja piha olisi tosi törkyinen, jos sitä ei siivoittaisi.

Reipas viikko sitten rapsuteltiin ne viimeisimmät ja säkit kasattiin tuohon pihaan odottamaan sitä hetkeä, että se saataisiin lähdölle. No, se hetki tuli eilen.

Meillä ei ole peräkärryä. Silloin, kun olen tarvinnut sellaista, olen hakenut vuokrakärryn Omakotiyhdistykseltä, mutta nyt en viitsinyt, vaan käänsin autojen takapenkit, laitoi suojaprressun ja sitten nostimme Laurin kanssa säkkejä kyytiin, niin paljon kuin mahtui. Osa oli varsin raskaita, koska niihin pakatut lehdet olivat märkiä eikä kaikki vesi ollut päässyt valumaan pusiin pohjarei'istä ulos.

Sitten jättärille, jonne on meiltä matkaa noin viisi kilsaa. Menimme sinne juuri niihin aikoihin, kun siellä avattiin portit ja niinpä jouduimme jonoon, joka kyllä liikkui aika nopsaan, mutta meni siinä jonkin aikaa - varttitunti. Harvoinpa tuota jäteasemalle on joutunut jonottamaan, jos koskaan.

j%C3%A4te1.jpg

Kolme reissua jouduimme tekemään, mutta ei siihen hommaan lopulta kulunut kuin puolitoista tuntia. Lauri oli mahtava apumies - nopea ja vahva eikä paljon kysellyt turhia ja niinpä saimme tämän syksyn pihahommista vaativimman kirjatuksi historian siiville ja pakettiin.

j%C3%A4te2.jpg