Minä en ole tätä keksinyt ja siksi se on sitaateissa. Tämä on tämän aamun Hesarista ja siis siinä mielessä ihan asiallista tietoa. HS-gallup on tämän tutkimuksen väsännyt ja kai heillä on kohtuulliset resurssit siinä lehdessä. En tiedä, kuinka suuri on tuo gallupin otanta, mutta uskoisin siinä kuitenkin haastatellun vähintäänkin tuhat ihmistä eri puolilta maata ja kuten tuo kaavio osoittaa, on kyselyitä tehty vähän ympäri Suomea.

Kysymys kuului näin. "Ottaisitko terveysviranomaisen hyväksymän rokotteen, jos sellainen on saatavilla ensi vuoden alussa?"

koronagallup.jpg

Kun rokotushalukkuus tämän kyselyn mukaan on 56%, ei se ihan riitä laumasuojan aikaan saamiseksi. THL:ssä työskentelevä ylilääkäri Hanna Nohynek pitää riittävänä noin 70 prosenttia, mutta kokonaisuudessa on huomioitava jo taudin sairastaneiden immuniteetti, saadun suojan kesto ja lopulta rokotteen kesto ja teho. Ilmassa on vielä aika paljon kysymysmerkkejä.

Tutkimuksen mukaan innokkaimmat rokotteen haluajat ovat eläkeläiset ja muut yli 60-vuotiaat. Koulutuskin näyttäisi vaikuttavan ja tavallaan omituista, että myös poliittinen ajattelu. Koulutetut ihmiset lukevat ja seuraavat uutisia enemmän kuin vähän kouluttautuneet. Toisaalta nämä tosi tarkasti asioita seuraavat ihmiset argumentoivat myös kerkeämmin tietoon perustuvien faktojen perusteella. Mitä vähemmän on opiskellut ja seuraa aikaansa, sitä vähemmän myös tiedetään ja uskotaan. Aikanaan äitini oli ehdottomasti sitä mieltä, että flunssan saa aina, kun kylmettyy. Näinhän se ei ole, joskin kylmettyminen aktivoi flunssaviruksia ja antaa niille paremman mahdollisuuden iskeä terveen ihmisen puolustusjärjestelmään. Hän uskoi myös reumatisimin tulevan liian vähillä vaatteilla kulkemisesta. Diabeteksen ainoa syntysyy oli äitin mielestä sokerin ja karamellien ja limsan nauttiminen. Ovathan ne siihen osaltaan syyllisiä - ihan totta. Yhdysvaltojen presidentin vaalien yhteydessä Trumpin esittämät väitteet vilpillisistä vaaleista ovat harhauttaneet valtavan määrän amerikkalaisia, vaikka kaikki tuomioistuimet ja jopa niiden johdossa istuvat republikaanituomarit ovat tulleet tutkimuksissaan siihen johtopäätökseen, että vilppiä ei ole ollut. Silti USA:ssa öyhöillään rajusti eivätkä mitkään todistelut pure. 

Minä uskon tieteellisiin perusteisiin. Koronavirus voi aiheuttaa ja aiheuttaakin joillekin ihmisille todella vakavia sairastumisia enkä millään usko, että käytännössä kaikkien maailman maiden valtaapitävien instituutioiden (parlamentit ja hallitukset) intressinä olisi ollut sulkea maiden rajoja ja rajoittaa jokapäiväistä elämää, ellei kyseessä olisi hyvin vakava tilanne. MInä uskon vakaasti myös siihen, että tieteen avulla nopeasti kehitetty rokote on tämän pandemian vastaisen sodan merkittävin ase ja näin tämä tauti tulee ensi vuoden aikana hellittämään ja pääsemme lähemmäksi normaalia, joskin edelleen tarvitaan turvavälejä ja maskeja ja käsien pesua.

Tämä pandemia on opettanut sen, että voimme hillitä jossain määrin virusten leviämistä hyvinkin yksinkertaisilla keinoilla. Nyt siis puhun tavallisista flunssa- ja vatsatautiviruksista. Tervehtisin ilolla esim. maskipakkoa julkisissa kulkuneuvoissa kuten kaupunkibusseissa, ratikoissa, metrossa ja lentokoneessa. Yhtä lailla myös noissa ostoshelveteissä, missä muutaman tunnin sisällä tuhannet ihmiset käyvät levittämässä omia pöpöjään. Käsien peseminen täytyisi olla aktiivisempaa ja siinä hommassa suomalaisilla (ja varmaan muillakin) on kyllä rankasti parantamisen varaa.  Konserttisaleissa ja urheilupyhätöissä samat toimet saattaisivat olla ihan asiaa. Kovia päätöksiähän nuo olisivat, mutta kyllä niihin ihmiset tottuisivat, jos olisi pakko.

Rokote- ja lääkevastaisuus on minulle suuri kysymysmerkki. Tieteelliset tutkimukset ja tautien väheneminen ja jopa häviäminen ovat selkeästi osoittaneet niiden tehon. Kaikkialla maailmassa ja valitettavasti myös Suomessa on levitetty aivan käsittämättömiä harhaoppeja näiden vaarallisuudesta vailla totuuden häivää. On toki kiikutettu erinäisiä kertomuksia kummallisista oireista, mutta totuus on kuitenkin toisenlainen. Ihmiset saattavat saada ikäviäkin sivuvaikutuksia, sekin on totta, mutta suurin osa hyötyy niistä. Isäni kuoli 35-vuotiaana vakavaan sairauteen. Minulla on tavallaan sama sairaus, mutta se on pysynyt hyvin kurissa tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, vaikuttanut työkykyyni ja elämänlaatuuni erinomaisen hyvin rajoittamatta päivittäistä, viikottaista, kuukausittaista, vuosittaista toimintaani. Miksi en siis uskoisi äärimmäisellä huolellisuudella toteutettuun lääkehoitoon.