Kyllä. Se ei kuitenkaan tapahtunut niin, että olisin jostakin yhtäkkiä saanut sen verran ekstraa ~ ei ollenkaan. Tuollainen raha on minulle sen verran iso, että sellaisen säästöön saaminen on suorastaan suurteko ja vaatii kyllä aika otolliset olosuhteet. Kun olin aktiivisesti töissä, pystyin toki säästelemäänkin, mutta näin eläkeaikana se ei ihan helppoa ole. Siksi 600€:n säästyminen ilahduttaa suuresti.

No mutta mistä tässä sitten on kysymys. Tämä säästö liittyy autoomme. Siihen uudempaan eli Penaan. Onhan meillä se Pampula, Nissan Micra vm.1992, mutta sillä ei enää ajella ja vien sen romuttamoon piakkoin. Moottori on kunnossa, mutta muuten se on aika goodbye eikä sillä oikein uskalla enää ajaa. Eipä ole nyt ollut tarvettakaan, kun rouva on lomalla eikä erikoisemmin tarvitse autoa.

Jokainenhan tietää, että auton huollot ja varaosat ja muutenkin sen pitäminen on melko kallista. Tosin meillä ei ole ollut, koska Pena on varsin nuori auto ja eipä siinä ole vikoja ollut. Normaalit huollot on tehty, mutta ne ovat olleet hyvinkin halpoja verrattuna joihinkin arvokkaampiin (ja toki kieltämättä parempiinkin) merkkeihin.Parhaimmillaan vuosihuolto on maksanut merkkiliikkeessä hieman päälle 200€. 

No niin. Tuo säästö syntyi siitä, että emme joutuneet hankkimaan uutta avainta. Meillähän on tuossa autossa sellainen pökkylä, joka toimii, kun se on taskussa. Joku Bluetooth-juttu se kai on. Auton ovet avautuvat  kahvassa olevaa nappia painamalla, kun vaan se pökkylä on taskussa tai laukussa ja riittävän lähellä. Auto lähtee käyntiin nappia painamalla - avainta ei tarvita muuten kuin, että sen pitää olla mukana.

Joskus toukokuun lopussa tai ihan kesäkuun alussa toinen avaimistamme katosi. Taskut ja laukut käännettiin nurin niskoin ja hyllyt pengottiin, mutta ei vaan löytynyt. Päättelimme kyllä, että jossain kotona sen on oltava, koska sitä avainta käyttänyt on todennäköisesti tullut autolla kotiin ja ilman sitä ei ole päässyt liikkeelle. Se, että jos vaikka avain olisi pudonnut tuolla ulkona jonnekin tai se, että avain olisi laitettu johonkin hassuun paikkaa tuolla pihalla, kävivät kyllä mielessä. Varastoja ja autotalliakin pengottiin. Könysin sohvien ja sängyn alle taskulampun kanssa, mutta ei löytynyt mitään. Ei muuten edes pölyä, kun Hulda on niin hyvä siivoamaan. Hulda ei ollut sitä niellyt, koska sen nieluun ei niin iso esine mahdu. Hulda on siis robotti-imurimme.

Lähdimme siis Ahvenanmaalle yhden avaimen taktiikalla ja kyllä sitä avainta vahdattiinkin tarkkaan. Jossain kohtaa tulomatkalla minulle välähti, että minä itse olin avaimen katoamiseen syyllinen. Jossain Salon ja Lohjan välillä mieleeni välähti, että vielä oli yksi merkittävä vaatekappale, jota en ollut katsonut. Minulla oli nimittäin koulussa päälläni viimeisellä tai toiseksi viimeisellä viikolla punaiset farkut, jotka olivat aikanaan minun keikkapöksyt. Niitä en ollut varmasti vielä tsekannut.

Kun lopulta pääsimme kotiin reissultamme, menin ensimäiseksi vaatekaapille ja kaivoin yhden pinkan alta punaiset farkkuni ja jippii. Siellähän ne avaimet taskussa viettivät laatuaikaa. Syvä helpotuksen huokaus. Ennen juhannusta kävin Karkkilan Auto Kehällä kysymässä uuden avaimen hintaa ja kaikkine töineen ja välineineen uusi avain olisi tullut maksamaan noin 600€. Kaukosäätöavain vai mikä tuo nyt onkaan, on melkoisen kallis kapistus. Hieman tuli kevyempi olo ja nyt meillä on avaimet merkitty huolella ja jälleen kerran on sovittu, että avaimet laitetaan heti ensimmäiseksi sinne, minne ne kuuluvat eikä kuljetella taskussa tai laukussa. Saas nähdä, kauanko muistamme moisen.

avaimet.jpg